Helsingin käräjäoikeus antaa tänään tuomion tai välituomion Koskelan henkirikoksesta. Välituomio annetaan, jos käräjäoikeus määrää syytetyt mielentilatutkimukseen. Tällöin oikeus ei vielä ota kantaa rikosnimikkeeseen tai rangaistukseen. Tuomio on määrä antaa kahdelta.
Kolmen pojan syytetään murhanneen ikätoverinsa Helsingin Koskelan sairaala-alueella perjantaina 4. joulukuuta. Syytetyt ja uhri olivat tuolloin 16-vuotiaita. Syyttäjän mukaan väkivalta kesti useita tunteja ja sisälsi nöyryyttäviä piirteitä. Uhrin kehossa oli yli sata vammaa.
Syyttäjät vetosivat oikeudenkäynnin loppupuheenvuorossaan siihen, että syytettyjen on täytynyt havaita uhrin huono kunto. Tätä oli muun muassa siirretty toiseen paikkaan kantamalla. Väkivalta jatkui vielä senkin jälkeen, kun uhri menetti tajuntansa tai tajunta oli alentunut, syyttäjä Yrjö Reenilä sanoi.
– Kaikkien on tullut pitää (uhrin) kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena, joten (heidät) tulee tuomita murhasta.
Yhdelle vaaditaan 12 vuoden vankeusrangaistusta, kahdelle muulle lyhyempiä
Syyttäjien mukaan henkirikos oli raaka ja julma. Väkivalta kesti pitkään, se aiheutti uhrille kovia tuskia, eikä väkivaltaa lopetettu uhrin pyynnöistä huolimatta, syyttäjät sanovat. Pojat kuvasivat tapahtumista videoita, joihin syyttäjät vetoavat oikeudenkäynnissä todisteina.
Syyttäjä vaatii syytetyille pojille eripituisia ehdottomia vankeusrangaistuksia. Pojalle, jonka syyttäjä katsoo osallistuneen väkivaltaan eniten, vaaditaan 12 vuoden vankeusrangaistusta. Kahdelle muulle syyttäjä vaatii 11 vuoden ja 9,5 vuoden vankeusrangaistuksia.
Henkirikosta edelsi syyttäjän mukaan pidempään jatkunut kiusaaminen ja väkivalta. Kaksi uhrin jo päiväkodista tuntenutta syytettyä pahoinpitelivät tätä syksyllä keksimänsä "rankaisuleikin" varjolla. Teon motiivi ei ole selvinnyt, mikä on yksi syy sille, miksi syytetyille on vaadittu mielentilatutkimusta.
Puolustuksen mukaan nuoret ajattelivat uhrin selviävän, kuten UFC:ssä
Syytetyt kiistävät murhan, mutta myöntävät väkivallan vähäisempinä rikoksina. Noin kahden tunnin ajan muualla käyneen, mutta aluksi ja lopuksi tapahtumiin osallistuneen syytetyn puolustus katsoo, ettei syytetty ole osallistunut kuolemaan johtaneiden vammojen syntyyn. Poika myöntää syyllistyneensä ainoastaan pahoinpitelyyn. Kaksi muuta myöntää teon törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena.
Puolustusasianajajat vetosivat omissa loppulausunnoissaan muun muassa syytettyjen ikään. Asianajajien mukaan tahallisuuden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon se, etteivät pojat ikänsä takia ole ymmärtäneet, että väkivalta voi johtaa uhrin kuolemaan.
– (Syytetty) on uskonut, että (uhri) nousee ja kävelee kotiinsa. (Hänellä) ei ole käynyt mielessään, että näin tapahtuisi, sanoi yhden syytetyn asianajaja Dani Palviainen.
Hänen mukaansa syytetyt ovat ajatelleet, että UFC:ssäkin, eli vapaaottelussa, ottelijat nousevat iskujen jälkeen.
Poliisi: Todellisia yrityksiä väkivallan lopettamiseksi ei ollut
Syyttäjä perustelee eripituisia rangaistusvaatimuksia sillä, että syytettyjen osallisuus on ollut teossa eriasteista. Myös puolustukset pitävät rooleja erilaisina. Uhrin vähimmän aikaa tuntenut poika myöntää kohdistaneensa uhriin eniten väkivaltaa.
– Päämieheni myöntämisen ja todisteiden kautta voidaan ihan perustellusti sanoa, että (hän) on ollut aiheuttamassa keskeisiä vammoja, asianajaja Seppo Heikkilä sanoi.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole näytetty, että kaikki vakavimmista päähän ja ylävartaloon kohdistuneista vammoista olisivat hänen päämiehensä aiheuttamia.
Uhrin lapsuudesta asti tuntenut kaksikko sanoo yrittäneensä saada kolmannen syytetyn lopettamaan. Poliisi on todennut esitutkintapöytäkirjassaan, että sen käsityksen mukaan todellisia yrityksiä väkivallan lopettamiseksi ei ollut.