Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on saattanut vähentyä – juomisen riskit tunnetaan nyt aiempaa paremmin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naistenklinikan naistentautien erikoislääkärin mukaan arviolta puolet raskauksista on suunnittelemattomia. Kuvituskuva. Aku Häyrynen / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Raskaudenaikaista alkoholin- ja huumeidenkäyttöä ei Suomessa tilastoida, joten asiasta ei ole olemassa luotettavia seurantatietoja. Tiedetään kuitenkin, että suomalaisten keskimääräinen alkoholinkäyttö on viime vuosina hieman vähentynyt.

Samalla tietoisuus raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskeistä on lisääntynyt ja asiaa seurataan aiempaa tarkemmin neuvoloissa. On siis todennäköistä, että myös raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on vähentynyt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan.

Muutaman vuoden takaisten tutkimusten mukaan arviolta kuusi prosenttia naisista on käyttänyt alkoholia raskaana ollessaan, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.

– Huumeidenkäyttö sen sijaan on 2000-luvulla lisääntynyt, joten on mahdollista, että sitä tapahtuu entistä enemmän myös raskausaikana. Esimerkiksi opioidien ja amfetamiinin ongelmakäyttäjistä lähes puolet on 25–34-vuotiaita, ja naisten osuus heistä on noin kolmannes, Klemetti sanoo.

Sikiölle vaarallisin päihde on alkoholi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naistenklinikan naistentautien erikoislääkärin Hanna Kahilan mukaan arviolta puolet raskauksista on suunnittelemattomia. Moni nainen jatkaa alkoholinkäyttöä tavalliseen tapaansa positiiviseen raskaustestiin asti.

– Sikiö altistuu kaikille äidin käyttämille päihteille, ja suurimmat asiat tapahtuvat heti ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Varsinaista turvallista käyttöajankohtaa sikiötä ajatellen ei siis ole, ja turvallisin vaihtoehto olisikin se, että elintavat olisivat kunnossa jo ennen kuin raskautta aletaan yrittää, Kahila huomauttaa.

Kahilan mukaan sikiölle vaarallisin päihde on nimenomaan alkoholi. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö altistaa lapsen neurologisen kehityksen ongelmille ja epämuodostumille. Yleisin näistä on ARND eli alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio.

Vaurioon liittyvät muun muassa vaikeudet ongelmanratkaisukyvyssä, tehtävien suunnittelussa, vaativien kielellisten tehtävien ymmärtämisessä ja tuottamisessa sekä käyttäytymisen erityispiirteet, kuten vuorovaikutussuhteiden vaikeudet ja tunne-elämän herkkyys.

Alkoholialtistus voi aiheuttaa yksittäisiä oppimisvaikeuksia, tai se voi johtaa älylliseen kehitysvammaisuuteen.

– Raskaus on erittäin motivoiva tekijä elämäntapamuutoksille, sillä lähtökohtaisesti äidit haluavat parasta lapselleen. Jos kyseessä on päihderiippuvuus, sairaus aiheuttaa pakonomaista päihteiden käyttöä, ja tällöin muutoksen tekemiseen tarvitaan apua, Kahila muistuttaa.

Huumeisiin liittyy samoja riskejä

Raskausaikana tapahtuvan huumeidenkäytön riskeihin vaikuttavat muun muassa käytön ajankohta ja käytettyjen huumeiden määrä. Kahilan mukaan on yleistä, että huumeidenkäytön yhteydessä sikiö altistuu useille eri aineille ja usein myös tupakalle. Tällöin voi olla vaikea arvioida, mikä on seurausta mistäkin.

– Kuten raskaudenaikainen alkoholinkäyttö, myös huumeidenkäyttö voi vaikuttaa lapsen kognitiivisiin toimintoihin ja käytökseen ja ilmetä esimerkiksi hyperaktiivisuutena, oppimisvaikeuksina tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmina.

Huumeongelmaisilla naisilla kuukautiskierto on usein epäsäännöllinen, eikä raskauden alkamista havaita varhain.

Yhä harvempi raskaana oleva tupakoi

Raskaudenaikainen tupakointi jatkui Suomessa melko tasaisena 1980-luvulta vuoteen 2016 asti, kunnes se alkoi vihdoin vähentyä, kertoo THL:n Reija Klemetti.

– Tätä selittää se, että tupakointi on ylipäätään vähentynyt ja muuttunut vähemmän trendikkääksi. Suurin merkitys on kuitenkin ollut neuvoloissa tehdyllä työllä sekä raskaana olevien naisten asenteiden muuttumisella. Tieto tupakoinnin haitoista on levinnyt, ja se on otettu vakavasti, Klemetti sanoo.

Toissa vuonna noin 11 prosenttia raskaana olevista naisista tupakoi. Yli puolet heistä lopetti tupakoinnin alkuraskauden aikana. Yleisintä raskaudenaikainen tupakointi on Klemetin mukaan hyvin nuorilla äideillä ja vähemmän koulutetuilla.

Naistenklinikan Kahila kertoo, että tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen ja istukan irtoamisen vaaraa ja voi jopa kolminkertaistaa sikiön kasvuhäiriön riskin. Tupakointi myös lisää kuolleena syntymisen ja kätkytkuoleman riskiä.

---

Juttua korjattu klo 9.17. Naistenklinikan erikoislääkärin Kahilan etunimi korjattu Hannaksi (ei Henna).

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka