EU:n ykkösdiplomaatti arvioi EU:n ja Yhdysvaltojen suhteen muuttuneen huomattavalla tavalla

Saksan ulkoministeri Heiko Maas (oik.) hollantilaiskollegansa Stef Blokin (vas.) ja Bulgarian ulkoministerin Ekaterina Zaharievan kanssa keskustelemassa Brysselissä tänään. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen, Tapio Pellinen / STT

Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksesta uutta virtaa saanut transatlanttinen suhde on jälleen keskustelunaiheena, kun EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat tänään Brysseliin.

Ulkoministerien kokoukseen odotettiin vieraaksi videoyhteyden välityksellä Yhdysvaltojen ilmastolähettilästä John Kerryä. Ennakkotiedon mukaan ministerien oli määrä keskustella Kerryn kanssa siitä, miten EU ja Yhdysvallat voisivat yhdistää voimansa kunnianhimoisten ilmastotoimien toteuttamiseksi.

Ennen kokouksen alkua EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell arvioi tämän osoittavan, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä suhteessa asiat ovat muuttuneet huomattavalla tavalla.

– Olemme matkalla kohti vahvempaa kumppanuutta, Borrell totesi.

Suomea kokouksessa edustanut valtiosihteeri Johanna Sumuvuori kuvailee, että transatlanttisessa suhteessa on myönteisellä tavalla odottavainen tunnelma. Hänen mukaansa EU ja Yhdysvallat vaikuttavat tulleen taas takaisin samalle sivulle esimerkiksi ilmastokysymyksissä.

Se, miten hyvin yhteiset askelmerkit kuljettavat eteenpäin, nähdään seuraavissa merkittävissä kansainvälisissä kokouksissa, kuten G7- ja G20-maiden tapaamisissa, YK:n yleisistunnossa sekä Glasgow'n ilmastokokouksessa.

– EU:n ja Yhdysvaltojen täytyy tehdä tehokasta ja aktiivista ilmastodiplomatiaa, jotta voimme vaikuttaa erityisesti suurimpiin päästäjiin, Sumuvuori sanoi kokouksen jälkeen.

Kesäkuussa on määrä pitää EU:n ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous, kun presidentti Joe Biden vierailee Brysselissä.

EU haluaa äänensä kuuluviin Länsi-Balkanilla

Päivän toinen varsinainen pääaihe oli Länsi-Balkan, jota Borrell kertoi pitävänsä jopa päivän tärkeimpänä aiheena.

– Tarkastelemme, miten voimme tarjota alueelle parempaa ja vahvempaa eurooppalaista näkökulmaa, Borrell sanoi.

EU:ssa on herättänyt huolta esimerkiksi Venäjän ja Kiinan vaikutusvallan kasvu alueella.

Sumuvuori arvioi, että EU:n ja Länsi-Balkanin lähentymisestä olisi hyötyä kummallekin osapuolelle. Hän nostaa esimerkiksi länsibalkanilaiset nuoret.

– Mielestäni on aika tärkeää, että heille voi tarjota tulevaisuuden kannalta positiivisen näkymän, jonka EU voisi parhaimmillaan tarjota, ettei kyynisyys kasvaisi, Sumuvuori sanoi.

Suomi haluaa, että Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyden mahdollisuudesta pidetään kiinni, koska jäsenyyden edellyttämät uudistukset ovat maiden kansalaisille hyödyllisiä jo ennen unionin jäsenyyttä. Siksi ulkoministeriön mukaan esimerkiksi Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysprosessissa tulisi edetä.

Sopu jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa saavutettiin viime vuoden keväällä.

Etenemistä ei juuri ole ollut, sillä sittemmin Bulgaria esti neuvottelujen varsinaisen aloittamisen Pohjois-Makedonian osalta historiaan liittyvän kiistan vuoksi.

Ministerit jättävät kokousmatkat väliin

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei päässyt paikan päälle Brysseliin eduskunnan tulevan elpymispakettiäänestyksen vuoksi.

Eduskunnan äänestys on keskiviikkona. Sen vuoksi myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei osallistu tiistaiseen eurooppaministerien kokoukseen. Hänen sijastaan Suomea edustaa EU-suurlähettiläs Marja Rislakki.

Ministerit jättävät kokousmatkat väliin, jotta eivät joudu karanteenin takia olemaan poissa tiukaksi ennakoidusta äänestyksestä.

--

Juttua on korjattu kello 18: EU-suurlähettilään nimi on Marja Rislakki, ei Maija Rislakki.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka