Suomen Pankki: Maksamisen kriisiherkkyys on viime vuosina lisääntynyt

Mobiili- ja lähimaksamisen suosio on kasvanut ja käteisen käyttö vähentynyt. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Maksamisen kriisiherkkyys on viime vuosina lisääntynyt, varoittaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hänen mukaansa Suomen Pankki kantaa huolta häiriöistä ja muista ongelmista, joihin Suomessa pitäisi varautua, jotta maksaminen ja maksujen välitys ei vaarantuisi missään oloissa.

– Riskejä ei pidä vähätellä. Finanssisektorilla tarvitaan kattavat varajärjestelyt, jotka voidaan ylläpitää ja ottaa käyttöön kotimaisin voimin, Rehn painottaa tiedotteessa.

Hän kertoo luottavansa siihen, että finanssitoimiala jakaa vakavan huolen kansallisesta varautumisesta ja tarpeesta ryhtyä toimiin.

Maksamisen jo pitkään jatkunut kehitys on vauhdittunut koronapandemian aikana. Mobiili- ja lähimaksamisen suosio on kasvanut ja käteisen käyttö vähentynyt.

Viime joulukuussa lähes 60 prosenttia korttimaksuista tehtiin lähimaksuina, ja osa kuluttajista ilmoitti lopettaneensa pysyvästi käteismaksamisen.

– Kuitenkin noin 350 000 suomalaiselle käteinen on yhä pääasiallinen maksuväline, ja sitä tarvitaan edelleen esimerkiksi häiriötilanteiden turvaksi, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki tiedotteessa.

Maksamisen trendejä ovat reaaliaikaisuus ja kansainvälistyminen. Monimuotoiset ja koko euroalueella yhdenmukaiset maksamisen tavat palvelisivat Suomen Pankin mukaan kuluttajia. Se on myös Euroopan keskuspankin ja EU-komission yksi tulevien vuosien tavoitteista.

– Maksupalvelujen kehitys olisi tarpeen erityisesti siksi, ettei maksaminen keskity liiaksi. Tarjolla tulisi olla riittävä määrä erilaisia ratkaisuja kilpailullisen tasapainon säilymiseen, Välimäki korostaa.

Hänen mukaansa pikamaksamiseen pohjautuvat uudet ratkaisut voisivat edistää kilpailullisuutta ja toimintavarmuutta.

Hankkeita digitaalisen euron kehittämiseksi

Monissa maissa on virinnyt hankkeita kuluttajille suunnatun digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönotosta käteisen roolin pienennyttyä.

– Parhaimmillaan digitaalinen euro toimisi muiden maksutapojen kirittäjänä niin kehityksessä kuin hinnoittelussa, Välimäki arvioi.

Hän muistuttaa, että riippumatta rahan tulevasta muodosta keskuspankkirahalla maksaminen tulee aina takaamaan korkean yksityisyyden suojan ja maksuvälineen luottoriskittömyyden euroalueella.

Lähimaksun ottaminen käyttöön on ollut ripeätä

Suomen Pankin mukaan korttimaksujen kokonaisarvo kasvoi viime vuonna 56 miljardiin euroon toissa vuoden 54 miljardista eurosta. Sen maksutapahtumien määrä väheni.

Korttimaksujen määrään vaikuttivat useat erisuuntaiset voimat. Koronapandemia rajoitti kulutusmahdollisuuksia, mutta samalla aiemmin alkanut muutos maksutavoissa jatkui ja osin kiihtyi.

Korona-aikana korttimaksamista ovat puoltaneet hygieniasyyt. Muutosta on ollut myös kortin käyttötavoissa.

Lähimaksun ottaminen käyttöön on ollut ripeätä. Viime vuonna lähimaksun osuus kaikista maksuista oli 55 prosenttia. Viisi vuotta sitten lähimaksuna tehtiin vain kaksi prosenttia korttimaksuista.

Vuoden 2019 huhtikuussa lähimaksun enimmäismäärä korotettiin 50 euroon, minkä vaikutus on näkynyt täysimääräisesti viime vuoden 2020 luvuissa.

Lähimaksuostosten arvo kohosi viime vuonna 42 prosenttia 15,5 miljardiin euroon.

Myös etäkorttimaksaminen on yleistynyt korona-aikana

Myös tietokoneella tai matkapuhelimella tehtävä etäkorttimaksaminen on yleistynyt korona-aikana. Etäkortilla tehtyjen maksujen arvo nousi viime vuonna 23 prosenttia 5,8 miljardiin euroon.

Ulkomaille tehtyjen etäkorttimaksujen arvo kasvoi vireän verkkokaupan ansiosta.

Sen sijaan sirulla tai magneettijuovalla suoritettuja korttimaksuja tehtiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän. Niiden lukumäärä pieneni lähes neljänneksen toissa vuodesta.

Matkustuksen hiipuminen näkyi erityisesti sirulla tai magneettijuovalla ulkomailla tehdyissä korttimaksuissa, joiden arvo pieneni lähes 40 prosenttia.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka