Kehitysyhteistyöjärjestöissä petyttiin kehityspoliittisen selonteon epämääräisyyteen

Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat pettyneitä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) torstaina julkistaman kehityspoliittisen selonteon epämääräisyyteen. / SILJA VIITALA / YLE HANDOUT / SILJA VIITALA / YLE / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat pettyneitä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) torstaina julkistaman kehityspoliittisen selonteon epämääräisyyteen YK:n kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamisen suhteen.

Selonteon mukaan Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön osuuden YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin Suomen bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä. Selonteossa ei kuitenkaan esitetä minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa tai välitavoitteita tavoitteen saavuttamiseksi.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen mukaan selonteossa on paljon hyvää, mutta konkretian puuttuminen 0,7 prosentin kehitysaputavoitteesta on sen suurin ongelmakohta.

Plan International Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen mukaan konkretian puuttuminen oli pettymys myös sikäli, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu tiekartan laatimisesta 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi.

Heinänen moittii selonteon ilmaisua siitä, että Suomi on sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseen.

– Helppohan se on sitoutua, jos se sitoutuminen ei edellytä mitään. Tällä tavallahan kuka tahansa voi sitoutua mihin tahansa, Heinänen sanoi STT:lle.

– Jos joltain hallitukselta niin tältä hallitukselta olisin toivonut selkeämpää suhtautumista tähän asiaan, että selonteossa olisi ollut suunnitelma ja välitavoitteet tavoitteen saavuttamiseksi.

Suomi putoaa Pohjoismaiden kyydistä

Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajalle Jouni Hembergille konkretian puuttuminen kehitysaputavoitteesta ei tullut yllätyksenä, sillä suhtautuminen asiaan on ollut samanlaista jo pitkään.

– On mielenkiintoista, että oli hallitus mikä tahansa niin tätä konkretiaa ei tahdo löytyä. Tämä asia ei vaan kerta kaikkiaan tunnu olevan esimerkiksi valtiovarainministeriön suunnittelupöydällä, Hemberg sanoi STT:lle.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä jos tämä hallitus ei saa tätä aikaan, niin kuka sen saa, Hemberg jatkoi.

– Me olemme pian globaalin vastuun suhteen eri ryhmässä kuin eurooppalaiset verrokkimaamme. Emme kohta enää ole pohjoismaisessa verrokkiryhmässä.

Kehitysyhteistyön osuus Suomen bruttokansantulosta on tänä vuonna noin 0,5 prosenttia.

Muut Pohjoismaat ovat jo saavuttaneet tai ylittäneet 0,7 prosentin tason. Selonteon mukaan Ruotsin kehitysyhteistyöbudjetti on noin viisinkertainen Suomeen nähden, Norjan noin nelinkertainen ja Tanskan kehitysyhteistyöbudjetti noin kaksi kertaa niin suuri kuin Suomen.

Perussuomalaiset vetäytyivät ryhmästä

Myös kehitysyhteistyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen kattojärjestössä Fingossa petyttiin selonteon väljäpiirteisyyteen 0,7 prosentin tavoitteen suhteen.

Muutoin Fingossa kiiteltiin selontekoa, jonka toivotaan vähentävän kehityspolitiikan poukkoilua hallituskausien välillä.

– Odotimme selonteon sisältävän hallitusohjelman linjaaman tiekartan siitä, miten Suomi konkreettisesti saavuttaa 0,7 prosentin tason vuoteen 2030 mennessä. Konkreettinen tiekartta sisältäisi selvät askelmerkit ja välitavoitteet seuraaville vuosille. Valitettavasti nyt pelkän tavoitevuoden mainitseminen ei tuo tarvittavaa konkretiaa ja kunnianhimoa, kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä sanoo Fingon tiedotteessa.

Ylivaalikautinen selonteko valmisteltiin parlamentaarisessa ryhmässä, jossa oli mukana edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Selonteon tarkoituksena on luoda kaikille puolueille ja tuleville hallituksille yhteiset periaatteet kehityspolitiikasta. Kaikki muut eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet selontekoon paitsi perussuomalaiset, jotka vetäytyivät selonteosta helmikuussa.

"Yksityiskohtia hiotaan"

Skinnari ei selonteon julkistamistilaisuudessa tarkemmin avannut sitä, millaisia askelia hallitus on ottamassa 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näitä yksityiskohtia hiotaan parasta aikaa, Skinnari sanoi.

Skinnari ei myöskään valottanut näkemystään siitä, kuinka suurelta osin tavoite pitäisi saavuttaa jo kuluvan hallituskauden aikana.

– On erittäin tärkeää, että meillä on pitkän aikavälin tavoitteita ja että kunnianhimon taso on korkea, Skinnari sanoi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka