Odotettu sote-uudistus eteni täysistunnon päätettäväksi, äänestys ensi viikolla

Eduskunta aloittaa esityksen käsittelyn huomenna ja ensi viikolla eduskunta lopullisesti päättää valiokunnan mietinnön pohjalta, hyväksytäänkö sote-uudistus. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Susanna Jääskeläinen / STT

Useita vuosia eri hallituksissa yritetty sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on historiallisen lähellä toteutumista, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kertoi tiistaina puoltavansa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista. Valiokunnan sote-mietintöön sisältyy kuitenkin kaksi opposition eli kokoomuksen ja perussuomalaisten vastalausetta. Valiokunta sai mietintönsä valmiiksi maanantaina illalla.

Valiokunta on puheenjohtaja Markus Lohen (kesk.) mukaan tehnyt toistasataa pykälämuutosta hallituksen esitykseen, mutta suurin osa niistä on teknisiä.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että hyvinvointialueella täytyy olla riittävä oma tuotanto, jotta se pystyy turvaamaan palvelut kaikissa tilanteissa. Esityksessä ei määritellä, mikä on riittävä. Sote-valiokunta kannattaa ratkaisua, jossa hyvinvointialueen omalle palvelutuotannolle ei aseteta tiettyjä määrällisiä tai prosentuaalisia osuuksia tuotannosta.

– Valiokunta pitää kuitenkin selvänä, että hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa niin sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa. Siten esimerkiksi perusterveydenhuollon ulkoistaminen ei ole mahdollista kokonaan tai siten, että oma tuotanto jää keskeisten toimintojen osalta vain väestöpohjaltaan pieniin kuntiin, Lohi sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Valiokunta kuitenkin korostaa, että rakenteellinen ja hallinnollinen uudistus ei yksin ratkaise kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen kytkeytyviä uudistamistarpeita.

Eduskunta aloittaa esityksen käsittelyn keskiviikkona ja ensi viikolla eduskunnan täysistunto lopullisesti päättää valiokunnan mietinnön pohjalta, hyväksytäänkö sote-uudistus, Lohi sanoi.

Jos eduskunnan täysistunto esityksen hyväksyy, tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden palvelut turvataan

Koska järjestäjällä eli hyvinvointialueella täytyy hallituksen esityksen mukaan olla riittävä oma tuotanto, aiemmin tehdyt laajat sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistussopimukset tulisi esityksen mukaan voida mitätöidä tai irtisanoa. Esimerkiksi Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan sopimus Mehiläisen kanssa kattaa valtaosan sairaalan toiminnasta ja alueen perusterveydenhuollosta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että laajojen ulkoistussopimusten mitättömyyttä ja irtisanomista koskevaa sääntelyä täsmennetään perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Kyseiset sopimukset olisivat kuitenkin edelleen joko suoraan lain nojalla mitättömiä tai irtisanottavissa.

– Länsi-Pohjan sairaalan sopimus esimerkiksi mitätöityy siirtymäajan jälkeen, Lohi sanoi.

Kemin keskussairaalan lisäksi huolta on herättänyt Savonlinnan keskussairaalan toimintojen jatkuminen kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen.

– Minulla on sellainen tieto, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnistää välittömästi valiokunnan lausuman perusteella lainsäädännön uudistamisen, jolla tullaan turvaamaan näiden sairaaloiden palvelut, Lohi sanoi.

Sydänsairaalan toiminta jatkumassa

Lohen mukaan valiokunta otti mietintöönsä mukaan myös julkisuuteen nousseet julkisomisteiset yhtiöt, kuten Sydänsairaalan ja tekonivelsairaala Coxan , joiden toiminta pystyy hänen mukaansa jatkumaan. Hallituksen esityksessä julkisomisteiset sairaalat rinnastetaan yksityisiin.

– On selvää, että kun tehdään historiallista rakenneuudistusta joku varmasti muuttuukin. Tässäkin tapauksessa molempien osalta joudutaan hieman toimintoja muuttamaan.

Valiokunta on todennut Lohen mukaan, että Sydänsairaalakin voi jatkaa osakeyhtiönä. Yksityiskohdat ratkaistaan kuitenkin organisaation sisällä, millä tavalla ne toiminnot järjestävät.

– Kun muokataan hieman tiettyjä yksityiskohtia toiminnassa, ne pystyvät jatkamaan toimintaansa ja laadukasta työtä Pirkanmaan alueella. Ei käy niin, että ne lakkaisivat ja toiminta päättyisi, Lohi painotti.

Virkalääkärisääntelyä perusteltua muuttaa

Sote-valiokunta pitää myös perusteltuna muuttaa virkalääkärivaatimusta koskevaa sääntelyä siten, että sairaalaan ottaminen, erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja alustavan hoitosuunnitelman laatiminen olisi hyvinvointialueen vastuulla, mutta mainittuja tehtäviä ei määriteltäisi virkalääkärin tehtäviksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai lausunnot seitsemältä lausuntovaliokunnalta ja kuuli 244 asiantuntijaa.

Hyvinvointialueet muodostetaan pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, ja niillä on vaaleilla valittava aluevaltuusto.

Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alussa 2021 ja osa 1. maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja.

Oppositiopuolueet kriittisiä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan oppositioedustajat perustelivat vastalauseitaan sillä, ettei uudistus vastaa keskeisiin tarpeisiin.

Valiokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho sanoo, ettei uudistus vastaa kumpaankaan keskeisistä tavoitteistaan, hoitoon pääsyn parantamiseen tai rahoituksen turvaamiseen väestön kasvaviin palvelutarpeisiin.

– Tässä uudistuksessa palveluiden yhdenvertaisuus vaarantuu ja eriarvoisuus palveluissa tulee valitettavasti lisääntymään, Laiho sanoi.

Hän piti kohtuuttomana, että koronan väsyttämää henkilökuntaa ja hoitoa tarvitsevia ihmisiä rasitetaan tässä tilanteessa uudistuksella, joka hänen mukaansa vielä rapauttaa kuntien talouden.

Perussuomalaisten Arja Juvonen sanoi, että sote-palvelujen keskeinen ongelma ei ole järjestämismalli vaan riittämätön rahoitus ja jo nyt monet kunnat ovat vapaaehtoisesti perustaneet kuntayhtymiä järjestämään palvelunsa.

– Pakollisen hallintohimmelin lisääminen ei tuo palveluiden järjestämiseen yhtään lisää rahaa tai käsipareja, Juvonen sanoi ja moitti, ettei hallituksella ole osoittaa lisää rahaa varsinaiseen palveluiden järjestämiseen.

Sekä kokoomus että perussuomalaiset olivat viime kaudella hallituksessa ajamassa sote-uudistusta, joka olisi perustunut samantyyppiseen maakuntajakoon.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka