Vihreiden ex-puheenjohtajat ihmettelevät, mihin vihreät katosi talouskeskustelusta – "Pidän tätä hirveän suurena virheenä"

Osmo Soininvaara kuvailee, että vihreät ovat poistuneet talouskeskustelusta kokonaan. Vihreiden linjassa ei hänen mukaansa ole sinällään mitään vikaa. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Useat vihreiden entiset puheenjohtajat kritisoivat vihreiden hiljaiseloa talouspolitiikassa, ja osan mukaan vihreät on kadonnut keskustelusta lähes kokonaan. Vihreät kärsi kevään kuntavaaleissa tappion, ja STT kysyi vihreiden entisiltä puheenjohtajilta Pekka Saurilta, Osmo Soininvaaralta ja Touko Aallolta syitä tappion takana.

Lisäksi vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö kirjoitti vihreiden vaalitappiosta blogikirjoituksen. Kaikki neljä valittiin kevään kuntavaaleissa valtuustoon.

Niinistön blogikirjoituksen mukaan ongelmana ei ole se, että vihreiden talouslinja olisi ”siirtynyt vasemmalle” vaan se, että puolue on lähes kadonnut talouskeskustelusta.

"Puolueiden pitää osallistua kaikkeen yhteiskunnalliseen keskusteluun"

Saurin mukaan vihreiden pitäisi kirkastaa talouspoliittista profiiliaan.

– Nyt se on mielestäni sekava. Ihmiset pääsevät haukkumaan vihreitä vasemmistolaiseksi ja veropuolueeksi. Se olisi kohtalaisen yksinkertaista kirkastaa, jos niin vain haluttaisiin, hän sanoo.

Saurin mukaan tilanne on talousasioiden suhteen todella polarisoitunut. Hän kertoo kyselleensä pari viikkoa sitten budjetin tulopuolen perään ja hän sai kuulla siirtyneensä oikeistolaiseksi.

– On se nyt melkoista, jos tuosta muuttuu oikeistolaiseksi. Jokaisen vastuullisen puolueen pitäisi huolehtia sekä menoista että tuloista, hän sanoo.

Soininvaara kuvailee, että vihreät ovat poistuneet talouskeskustelusta kokonaan.

– Pidän tätä hirveän suurena virheenä. On tavallaan liikaa keskitytty pelkästään vihreiden agendaan. Kyllä puolueiden pitää osallistua kaikkeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Taustalla on Soininvaaran mukaan ollut myös huonoa tuuria, sillä talousosaajia on pudonnut pois eduskunnasta ja valtuustoista.

Soininvaaran mukaan vihreiden linjassa ei ole sinällään mitään vikaa, mutta puolueen pitäisi argumentoida linjaansa paremmin ja palata talouskeskusteluun.

Aalto kirjoittaa sähköpostitse, että vihreiden tulisi osoittaa huomattavasti enemmän kiinnostusta ja aloitteellisuutta talouteen, työllisyyteen ja terveyteen liittyviin arjen isoimpiin kysymyksiin.

– Politiikan sisältöä ja viestintää pitää pystyä laventamaan, ei kaventamaan, Aalto sanoo.

Niinistön mukaan olisi syytä saada esille vihreiden omaleimaista talousajattelua.

– Hyvinvointiyhteiskuntaa, ihmisten tasa-arvoa ja köyhyyden vähentämistä edistävä makrotalouspolitiikka yhdistettynä yrittäjyysmyönteisyyteen, pro markkinat -ajatteluun, työperäisen maahanmuuton edistämiseen sekä investointeja vauhdittaviin TKI-panostuksiin ja tutkimukseen, hän kirjoittaa.

"Suomen poliittisessa kentässä iso aukko, joka olisi vihreille luonteva paikka"

Talouspoliittisen hiljaiselon lisäksi vihreiden vaalitappion taustalla arvioidaan olevan se, että liberaalivasemmistossa on ruuhkaa ja puolue puhuu abstraktilla kielellä.

Lisäksi vihreiden kannatusta painoi hallitusvastuu sekä se, että kevään kuntavaaleissa ilmastoasiat eivät nousseet kovin suureen rooliin.

Saurin näkemyksen mukaan Suomesta puuttuu liberaali demokraattinen puolue, joka pystyisi yhdistämään pohjoismaisen hyvinvointimallin, elikeinoelämän, yrittäjyyden sekä ympäristön suojelun.

– Tälle on mielestäni iso aukko poliittisessa kentässä. Siinä on mielestäni vihreille luonteva paikka. Vasemmalla ei ole kauheasti tilaa. Se on jo valmiiksi paalutettu, kun siellä on vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit.

Neljän entisen puoluejohtajan lisäksi STT kysyi syitä vihreiden vaalitappiolle kahdelta asiantuntijalta.

Myös valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson jakaa Saurin näkemyksen siitä, että vasen liberaalireuna on ruuhkainen.

Valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila sanoo, että vihreillä olisi erityisesti saumaa kalastella oikeistoliberaalien ääniä, jos kokoomus lähtee menemään konservatiivisempaan suuntaan.

– Silloin vihreät tarvitsisivat oikeistoliberaaleja ehdokkaita. Vaikka vihreät on aika vasemmistolainen puolue, sinne on aina mahtunut oikeistolaisempiakin ehdokkaita. Oikea–vasen-akselilla vihreät on ollut perinteisesti ollut aika lavea, hän sanoo.

"Äijäpuolueena tunnettu vasemmistoliitto on onnistunut uudistumaan"

Kevään 2017 kuntavaaleissa vihreitä kannatti 12,5 prosenttia äänestäneistä ja tämän kevään kuntavaaleissa 10,6 prosenttia äänestäneistä.

Mickelssonin mukaan vihreät on menettänyt etulyöntiasemaansa uuden sukupolven edustajana sekä ilmasto-asioiden puolesta puhujana – ilmasto-asiat ovat tätä nykyä lähes kaikkien puolueiden agendalla ja monet muutkin puolueet ovat saaneet houkuteltua paljon nuoria ehdokkaita.

– Vuoden 2017 kuntavaaleissa puhuttiin paljon ilmastosta ja koulutuksesta. Vihreät sai tuolloin koulutuksen puolustajan roolin, Mickelsson sanoo.

Soininvaara sanoo, että vihreät ovat pitäneet itseään nuorten puolueena, mutta nyt nuoremmista ikäluokista kilpailu on kiristynyt.

– Vasemmisto oli ennen sellainen äijäpuolue, ja se on nyt onnistunut useimmissa kaupungeissa uusiutumaan.

Soininvaara naurahtaa ikäänsä viitaten, ettei hän ole kuitenkaan paras henkilö arvioimaan, miten nuoria saisi houkuteltua takaisin vihreisiin. Soininvaara on 69-vuotias.

Myöskään ympäristöasioissa vihreillä ei ole enää monopolia, vaan siitä on tullut osa yleispolitiikan agendaa.

– On toki hyvä poliittinen kysymys, että onko ympäristöasioita otettu riittävästi huomioon. Samalla asialla ovat kuitenkin muutkin puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta, joten se ei enää automaattisesti lankea vihreille, Sauri sanoo.

"Keskustelut ovat puppusanageneraattorin tuottamaa"

Mickelssonin mukaan vihreiden pitäisi ryhtyä miettimään kriittisesti, onko akateeminen porukka ainut, mihin vedota.

– Vihreitä on ikuisesti vaivannut sellainen tietty akateeminen besserwisseriys eli vihreät ikään kuin kertovat, miten asioiden pitää olla, mutta eivät välttämättä kerro sitä sillä tavalla, että kaikki sen tajuaisivat, Mickelsson sanoo.

Mickelsson sanoo, että voisiko akateemisen porukan lisäksi vihreät houkutella myös muita ihmisiä mukaan. Hän sanoo, että vihreät on korostuneesti akateemisten naisten puolue.

Poliittista keskustelua vaivaa Soininvaaran mukaansa hirveä abstraktisuus, joka on taas antanut tilaa esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholle, joka puhuu normaaleilla lauseilla. Soininvaara sanoo, että kaikkien puolueiden pitäisi alkaa puhua arkikieltä ja puhua asioista sillä tavalla, että ihmiset ymmärtävät, mistä puhutaan.

– Olen ollut eduskunnasta pois kuusi vuotta. En enää pysty seuraamaan tätä vaalikeskustelua. Ne keskustelut ovat puppusanageneraattorin tuottamaa, että ei siitä ymmärrä yhtään mistä on kysymys, Soininvaara sanoo.

"On luettu liikaa markkinointioppaita, mutta ei sillä tavalla myydä puoluetta"

Soininvaaran mukaan vihreiden viestintä on ollut myös huonoa.

– On luettu liikaa markkinointioppaita, että miten myydään jäätelöä, mutta ei sillä tavalla myydä puoluetta, hän sanoo.

Soininvaaran mukaan vaikeista asioista pitää kantaa vastuuta pystypäin ja perustella, miksi näin tehtiin.

– Kaikkia se ei tyydytä eikä se vaikuta nettikeskusteluun. Suureen enemmistöön se sen sijaan vaikuttaa. Kirjoituksissa pitäisi olla rehellisempi, hän sanoo.

Aallon mukaan some-aktivismin rinnalle tarvitaan lisää aktiivista vuoropuhelua ja ihmisten arjesta nousevien huolien ja pelkojen kuuntelua ja niihin vastaamista.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka