Tietojen pimitystä, lainvastaisia sopimuksia, asiakirjojen panttaamista – kiinteistönvälitysfirmat saaneet kymmeniä sanktioita viranomaiselta

Aluehallintovirastot (avi) ovat antaneet viime vuonna ja kuluvan vuoden kesäkuun puoliväliin mennessä yhteensä 62 sanktiota kiinteistönvälitysliikkeille. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Eetu Halonen / STT

Aluehallintovirastot (avi) ovat antaneet viime vuonna ja kuluvan vuoden kesäkuun puoliväliin mennessä yhteensä 62 sanktiota kiinteistönvälitysliikkeille. STT pyysi päätökset nähtäväkseen tietopyynnöllä.

Valtaosa STT:n läpi käymistä päätöksistä on lieviä eli varoituksia. Niitä on yhteensä 52 kappaletta. Loput kymmenen ovat erilaisia liikkeille asetettuja toimintakieltoja ja välitysrekisteristä poistamisia.

Annettujen kovempien sanktioiden perustelut vaihtelevat. Kahdessa tapauksessa avi oli sekä kieltänyt liikkeiden toiminnan toistaiseksi että asettanut niille uhkasakon. Syynä oli välitystoiminnan harjoittaminen ilman rekisteröitymistä.

Uhkasakkojen tarkoitus oli jouduttaa rekisteröitymistä, ja toiminta kiellettiin siihen saakka, kunnes liikkeet olisivat rekisterissä.

Viidessä päätöksessä avi taas oli poistanut liikkeet rekisteristä, koska toiminnan edellytykset eivät täyttyneet muun muassa luotettavuuskysymysten takia.

Asbestista ei kerrottu

Määräaikaisia toimintakieltoja avi antoi yhteensä kolme kappaletta. Yhdessä syynä oli, että liikkeellä ei ollut lain edellyttämää päätoimista vastaavaa liikkeenhoitajaa koko viime vuonna. Lisäksi liike ei ollut toimittanut aville sen pyytämiä asiakirjoja.

Kahdessa muussa määräaikaisessa toimintakiellossa liikkeet olivat muun muassa laiminlyöneet velvollisuutensa antaa tietoja ja varmistaneet puutteellisesti asiakkaiden henkilöllisyyden. Toisessa tapauksessa välitysliike on valittanut avin päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Sen sijaan lainvoimaisessa päätöksessä avi oli katsonut liikkeen rikkoneen seitsemää kiinteistönvälitystä koskevaa eri säännöstä. Liike ei ollut esimerkiksi kertonut ostajalle, että välitetyssä kohteessa oli asbestia.

Päätöksestä ilmenee, että sama välitysliike oli saanut aiempina vuosina avilta yhteensä kahdeksan huomautusta, ohjeistusta, varoitusta tai toimintakieltoa.

Työntekijä osti kohteen ilman julkista esittelyä

Avien antamien kymmenien varoitusten perusteella laiminlyönnit liittyvät usein tietojen antamiseen ja paikkansapitävyyteen sekä asiakirjojen toimittamiseen.

Liikkeet eivät muun muassa olleet kertoneet ostajille tulevien remonttien kustannuksista, kosteuskartoituksen tuloksista tai kohteen sijainnista lentomelualueella, vaikka ostajat olivat painottaneet etsivänsä hiljaista kotia.

Myös toimeksiantosopimuksiin liittyy ongelmia: esimerkiksi sopimussakkoja lasketaan kohteen velattomasta hinnasta eikä kauppahinnasta, kuten lain mukaan kuuluisi.

Yhdessä tapauksessa liikkeen työntekijä oli ostanut kohteen itselleen ilman julkista esittelyä, minkä lisäksi toimeksiantajalle ei ollut kerrottu, että arvio toteutuvasta kauppahinnasta oli muuttunut.

Isojen ketjujen liikkeitä myös mukana

Suurin osa avien sanktioista on annettu itsenäisille välitysliikkeille. Joukossa on kuitenkin myös kansainvälisiin ja valtakunnallisiin ketjuihin kuuluvia liikkeitä, joista useampia sanktioita olivat saaneet Remax (5 sanktiota), Kiinteistömaailma (4) ja Kotijoukkue (3).

Ketjujen saamista sanktioista liki kaikki ovat varoituksia. Ainoastaan Kotijoukkueen liike oli saanut yhden määräaikaisen toimintakiellon.

Remax on sekä maailman että Suomen suurin kiinteistönvälitystä harjoittava ketju. Suomessa ketjuun kuuluu vajaat 150 liikettä.

Ketjun Suomen-toimitusjohtaja Pasi Aalto toteaa, että Remax on paitsi iso, myös vastuullinen toimija.

– Totta kai käymme (ongelmista) keskustelut ja korjaamme tilanteet, niinhän se aina menee. Haluamme tehdä asiat kunnolla, Aalto sanoo.

– Samalla muistuttaisin perspektiivistä. Olemme Suomen suurin itsenäisten välitysliikkeiden ketju, meille tulee joka kuukausi noin tuhat kohdetta myyntiin. Sinne mahtuu aina silloin tällöin asioita, jotka eivät mene niin kuin pitäisi.

Aallon mukaan Remaxin viidestä sanktiosta kolme on tullut liikkeille, jotka eivät enää kuulu ketjuun. Hän ei halua kommentoida, miksi kyseiset liikkeet eivät enää ole osa Remaxia.

Yksittäisten liikkeiden saamat viranomaissanktiot eivät automaattisesti kulje Remaxin organisaatiossa ylimmän johdon tietoon.

– Avi toimii suoraan välitysliikkeiden kanssa. Tietenkin ohjeistamme liikkeitä, että kaikki keskustelut tuotaisiin myös meidän (johdon) tietoomme, Aalto sanoo.

Tuhat liikettä, neljä tarkastajaa

Aalto näkee, että kiinteistönvälitys ei ole alana sellainen, joka kannustaisi venyttämään sääntöjä.

– Toki ala on tiukasti säännelty ja valvottu. Pienestäkin asiasta voi saada avilta varoituksen.

Ylitarkastaja Ilkka Heikkilä Etelä-Suomen avista kertoo, että avit eivät resurssipulan vuoksi juurikaan tee omavalvontaa. Avit eivät esimerkiksi oma-aloitteisesti seuraa, muuttavatko liikkeet toimintaansa varoituksen jälkeen vai eivät.

– Lähtökohta kaikkeen tarkastukseen on, että pitää olla epäily. Ilmoituksia tulee meille aika paljon, eivätkä avin resurssit riitä valvontaan, jossa tasaisin väliajoin käytäisiin liikkeiden toimintaa läpi ilman syytä, Heikkilä toteaa.

Etelä-Suomen avilla on omassa rekisterissään noin tuhat välitysliikettä. Valvontaa tekeviä virkailijoita on tällä hetkellä neljä.

Suomessa viime vuodesta saakka kuumana käynyt asuntokauppa voi Remaxin Aallon mukaan johtaa siihen, että ihmiset kokevat paljon pettymyksiä. Tämä saattaa purkautua yhteydenottoina eri tahoille.

– Monesta asunnosta jää paljon ostajia rannalle, kun myytävistä kohteista on pulaa. Asuminen herättää tunteita, Aalto tuumii.

Avi tarkastaa ilmoitusten perusteella

Avit valvovat kiinteistönvälitysliikkeitä kahdella tasolla. Ensinnäkin viranomainen huolehtii, että välitysliikerekisterissä olevat liikkeet täyttävät rekisteröinnin vaatimukset. Rekisteriin täytyy kuulua, jos haluaa harjoittaa laillista välitysliiketoimintaa Suomessa.

Toiseksi avit valvovat, että liikkeet noudattavat lain edellyttämää hyvää välitystapaa. Laki ei tosin määrittele, mitä hyvä välitystapa tarkalleen ottaen tarkoittaa.

Sen sijaan hyvä välitystapa muodostuu muun muassa oikeuskäytännön, kuluttajariitalautakunnan suositusten, viranomaisten ohjeiden ja alan vakiintuneen käytännön mukaan.

Sääntöjenvastaisesti toimineelle välitysliikkeelle annetaan ylitarkastaja Heikkilän mukaan yleensä ensin pelkkä varoitus. Itsessään varoitus ei vielä johda mihinkään muihin viranomaisen toimenpiteisiin.

– Jos virheellistä toimintaa jatkaa, sanktio kovenee. Varoituksen jälkeen seuraa määräaikainen toimintakielto, jonka aikana ei saa välittää eikä markkinoida kohteita, Heikkilä sanoo.

Ostaja tai myyjä tekee yleensä kantelun

Heikkilän mukaan tyypillisesti välitysliikkeen toiminnasta kantelee kohteen ostaja tai myyjä, joka on pettynyt liikkeen toimintaan.

– Ehkä eniten tulee ilmoituksia epäilyistä, että liike on laiminlyönyt tiedonanto- ja seurantavelvollisuuttaan. On siis joku seikka, josta ei ole kerrottu ostajalle ollenkaan ja hän saa myöhemmin selville, että tällainen asia onkin olemassa.

Yksi tämän hetken kiihkeän asuntokaupan seuraus on Heikkilän mukaan ollut se, että myyjät kokevat kohteen menneen liian halvalla. Tämä voi johtua siitä, että välittäjien käyttämät kauppahintatilastot, joilla kohteen myyntiarvo määritellään, eivät pysy todellisten markkinahintojen perässä.

Myös kiinteistöjen lupa-asioiden selvittämättä jättäminen on Heikkilän mukaan usein syynä kanteluihin.

– On aika yleistä, että vaikkapa jotain kesäpaikkaa välitetään kesämökkinä ja sitten selviää, että rakennuslupa-asiakirjojen mukaan kyseessä ei olekaan sellainen rakennus, jona sitä on välitetty.

Toisinaan myös kilpailevat välitysliikkeet tekevät ilmoituksia sääntöjenvastaisesta toiminnasta. Tällöin ilmianto koskee Heikkilän mukaan yleensä virheellistä markkinointia tai puutteellista ammattipätevyyttä liikkeessä.

Lain mukaan liikkeen varsinaista välitystoimintaa tekevistä henkilöistä puolella täytyy olla virallinen alan tutkinto.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka