Suomi pyrkii kirjeellä saamaan komissiolta apua valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien nujertamiseen – ministeri Lepälle on tärkeää saada lintu metsästettäväksi lajiksi

Suomi haluaa EU-komissiolta apua valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen kitkemiseen. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Suomi haluaa EU-komissiolta apua valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen kitkemiseen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) yrittävät päästä yhteiseen näkemykseen siitä, millainen kirje asiasta EU-komissiolle lähetetään.

Lepälle kirjeessä on olennaista se, että komissiolta vaaditaan välittömiä toimia, jotta lajin kannanhoito metsästyksellä olisi sallittua. Valkoposkihanhen metsästys ei siis ole tällä hetkellä sallittua Suomessa muutoin kuin poikkeusluvilla.

Ympäristöministeri Mikkonen puolestaan haluaa, että samalla vaadittaisiin joidenkin muiden lintulajien suojelun tiukennusta. Hänen mukaansa EU:n suuntaan tehdyssä vaikuttamistyössä on olennaista, että Suomen kannat huomioidaan tasapainoisesti.

– Valkoposkihanhen osalta suojelustatus ei vastaa nykyistä tilannetta, sillä valkoposkihanhi on elinvoimainen. Samaan aikaan meillä on paljon sellaisia lintulajeja, jotka eivät ole enää elinvoimaisia ja ne tarvitsevat nykyään suojelua, hän sanoo.

Mikkonen ei sano, mihin lajeihin hän viittaa.

Valkoposkihanhi on tällä hetkellä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji, mikä perustuu lajin asemaan EU:n lintudirektiivin liitteessä I. Sitä ei ole lueteltu liitteessä II metsästettävänä lajina.

"Emme voi vain levitellä käsiä ongelman kanssa vuodesta toiseen"

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti oman ehdotuksensa kirjeeksi ympäristöministeriölle toukokuun lopussa, ja Mikkosen mukaan ympäristöministeriö on tehnyt siihen omat muutoksensa viime viikon loppupuolella. Maa- ja metsätalousministeri Lepällä ei vielä maanantaina aamulla ollut tietoa siitä, että ympäristöministeriö on vastannut ehdotukseen.

Leppä sanoo, että keinoja valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen kitkemiseen on, mutta nyt ne vaan pitää laittaa toimeen. Kumpikaan ministeri ei osaa sanoa tarkkaan, milloin kirje on lähdössä komissiolle. Kirjeen valmistuminen on riippuvainen siitä, milloin ministerit pääsevät kirjeen sisällöstä yhteiseen näkemykseen. Myös ministeriöiden työntekijöiden kesälomat saattavat vaikuttaa asiaan.

Lepän mukaan mitä nopeammin kirje komissiolle saadaan, sitä parempi.

– Nämä ovat kuitenkin pitkiä prosesseja. On tärkeää, että emme vain levittele käsiä ongelman kanssa vuodesta toiseen, vaan ratkaisuita pitää saada aikaan. Me tiedämme kaikki ongelmat ja ratkaisut, ja ratkaisut pitää nyt vaan panna toimeen, hän sanoo.

Lepän mukaan kirjeen tarkoitus on se, että komissio heräisi asiaan ja muutos tulisi.

– Kysymys on jäsenmaiden ongelmista, ja komission pitää niihin reagoida, hän sanoo.

Ministerit luottavaisia yhteisen näkemyksen löytymiseen

Molemmat ministerit uskovat, että yhteinen näkemys kirjeen sisällöstä löydetään. Leppä sanoo, että ainakin aikaisemmin ministereillä oli yhteneväiset näkemykset siitä, miten pitää toimia ongelmien ratkaisemiseksi.

– Ihmettelen suuresti, jos ei ymmärretä sitä, että laji on runsastunut valtavasti. Ei ole enää mitään huolta siitä, että se olisi uhanalainen, Leppä sanoo.

Mikkonen puolestaan sanoo uskovansa, että kaikkien yhteinen ajatus on se, että luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava ja lajien suojelustatuksen pitää perustua ajantasaiseen tietoon, tilanteeseen ja tutkimukseen.

–  En usko, että tästä periaatteesta on minkäänlaista eriävää näkemystä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka