Toisena koronakeväänä suomalaiset ostivat ruokakaupoista viime vuotta vähemmän raaka-aineita ja enemmän valmiita aterioita, kertoo Päivittäistavarakauppa kokoamiensa tilastojen pohjalta.
Valmisruokien suosio kasvoi huhti–kesäkuussa peräti 20 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pizzojen ja suolaisten piirakoiden myynti lisääntyi 14 prosenttia.
Sen sijaan liha-, kala- ja jauhotuotteiden myynti laski kukin noin 4–5 prosenttia. Myös vihannesten myynti kääntyi lievään laskuun.
– Kun vuosi sitten siirryttiin koteihin, raaka-aineiden myynti kasvoi voimakkaasti, ja nyt niiden osalta on tapahtunut palautumista, sanoo lukuja analysoinut maatalousekonomisti Kyösti Arovuori STT:lle.
Yksittäisistä tuotteista perunan myynti väheni kahdeksan prosenttia, kun taas perunalastujen menekki kohosi saman verran.
Etätyö muuttaa lounashetkeä
Huomattavaa tilastoissa Arovuoren mukaan on se, että valmisruuissa suurin kasvu tulee valmisaterioista.
Kyse on nimensä mukaisesti mahdollisimman valmiista kattauksesta, ei vain yksittäisistä tuotteista, joita kuluttaja itse yhdistelee aterian kootakseen. Mukana on ruokatalojen tuottamia annoksia, ravintoloiden kauppoihin tekemää tarjontaa sekä kauppojen omia aterioita niiden kokoamista salaateista ja leivistä alkaen.
– Jos etätöitä jatketaan, lounasruokailu jatkuu kodeissa, jolloin varmasti suositaan kohtuullisella vaivalla syntyviä ruokia, Arovuori sanoo.
Hänen mukaansa keskeistä myynnin tulevalle kehitykselle on se, miten tietotyöläiset palaavat työpaikoille eli missä lounasruokailu tapahtuu. Jos etätöiden osuus kasvaa pysyvästi, se ylläpitää myös päivittäistavarakauppojen tarjontaa.
– Valikoima, josta kuluttaja pääsee valitsemaan, on laajentunut. Kyllä tämä asetelma jää pysyväksi.
Alkoholiton olut jatkaa huimaa kasvua
Valmisruokien ohella myös vauvanruokien menekki lisääntyi selvästi, sillä niitä myytiin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on Arovuoren mukaan linjassa syntyvyyden kasvun kanssa, vaikka alkuvuonna tuoteryhmässä olikin puolestaan pientä laskua.
Runsaat 10 prosenttia lisääntyi myös virvoitusjuomien sekä kivennäis- ja lähdevesien myynti. Tämän Arovuori kuittaisi seuraukseksi lämpimästä alkukesästä.
Sen sijaan huomattavaa on, että alkoholittomien ja vähän alkoholia sisältävien oluiden myynti lisääntyi yli 30 prosenttia. Myyntitilastoa on koottu vuoden 2020 alusta neljästi vuodessa. Arovuoren mukaan alkoholittomat oluet ovat toistaiseksi joka kerta kuuluneet voimakkaimmin kasvaviin tuoteryhmiin.
– Myynnin arvo kokonaisuudessaan on tietysti edelleen marginaalista verrattuna alkoholillisiin oluisiin, mutta se ei muuta siitä, että alkoholittomat oluet ovat tulleet kuluttajien ostoskoreihin jäädäkseen.
Vertailuajankohta poikkeuksellinen
Arovuoren mukaan on hyvä huomioida, että myyntiä verrataan kaikkein poikkeuksellisimpaan ajanjaksoon, sillä koronapandemia ja sen vaikutukset rantautuivat toden teolla suomalaisten arkeen juuri viime vuoden keväällä. Hänen mielestään on hyvä seurata sitä, mihin koko vuoden myynti asettuu.
Myyntimäärä on tilastoitu euroina, eli summissa näkyvät myös hintojen muutokset. Kokonaismyynti huhti-kesäkuussa oli lähes 5,3 miljardia euroa.
Summa nousi viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta puolitoista prosenttia, kun hinnat nousivat samassa ajassa keskimäärin noin kaksi prosenttia.
Tietojen lähteenä on Tilastokeskus.