Ruuantuotantoon tulee lähes miljoonan tonnin vuotuiset päästövähennykset, arvioi ministeri Leppä

Ministeriö julkisti arvion Suomen CAP-suunnitelman eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisen suunnitelman vaikutuksista. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Suomen kansallinen CAP-suunnitelma tuo lähes miljoonan tonnin vuotuiset päästövähennykset Suomen ruoantuotantoon, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Päästöt vähentyvät Lepän mukaan 5,5 prosenttia nykytasoon verrattuna.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 16 miljoonaa ekvivalenttitonnia.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti tiistaina ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tekemän arvion Suomen CAP-suunnitelman eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisen suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien vaikutuksista.

– Tämä on ihan kova juttu ja toivottavasti myös muuttaa keskustelua maatalouden päästöistä, jota on käyty julkisuudessa melko hatarin pohjin, Leppä sanoi tiedotustilaisuudessa.

Lepän mukaan CAP-suunnitelma tuo merkittäviä edistysaskeleita myös luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja vesistökuormituksen vähentämisen osalta.

Luonnonmukaisen tuotannon kasvavan alan arvioidaan vaikuttavan myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen. CAP-suunnitelman toimenpiteiden arvioidaan myös vähentävän selvästi maatalouden typen ja partikkelifosforin huuhtoutumista vesistöihin. Liukoisen fosforin huuhtouma vähenisi selvästi vähemmän.

"Yhtä hopealuotia ei ole"

Suunnitelman keskeisimpiä keinoja kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi ovat turve- ja kivennäismaiden suojelu, maanparannus- ja saneerauskasvien viljely sekä vesistöjen rantojen suojavyöhykkeiden lisääminen ja turvepeltojen nurmettaminen.

Näistä tehokkaimmaksi on arvioitu turvemaiden suojelu, jonka arvioidaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä lähes 250 000 tonnia vuodessa. Suojavyöhykkeillä ja turvepeltojen nurmettamisella uskotaan pääsevän lähes 200 000 tonnin vuotuisiin päästövähennyksiin.

Kivennäismaiden suojelulla arvioidaan pääsevän vajaan 170 000 tonnin vuotuisiin vähennyksiin ja maanparannus- ja saneerauskasvien viljelyllä vajaan 110 000 tonnin vähennyksiin.

Leppä muistuttaa, että viljelysmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskennallisesti aina suuret. Merkittäviin päästövähennyksiin päästäisiin Lepän mukaan vasta, jos pelto poistuisi kokonaan viljelyskäytöstä.

– Yhtä hopealuotia päästöjen vähentämiseen ei ole, vaan ratkaisut täytyy tehdä monilla eri toimilla, huolella ja harkiten, ja juuri näin on tehty CAP-suunnitelmassa, Leppä sanoi.

Suunnitelma on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen sitä päivitetään ja käsitellään valtioneuvostossa syksyn aikana.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka