Puhemies Vehviläinen ennakoi eduskunnan syksyyn useita välikysymyksiä – tunteita kuumottavat ainakin ilmastotoimet, talous, työvoimapula, maahanmuutto ja Veikkauksen voittovarat

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (oik.) ja pääsihteeri Maija-Leena Paavola syyskauden aloitusinfossa Eduskuntatalossa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

Eduskunnassa voidaan ryhtyä purkamaan reilusti koronarajoituksia 4. lokakuuta alkavan viikon jälkeen, kertoi puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) syksyn avausinfossaan.

Hänen mukaansa puhemiesneuvosto on linjannut asiasta epävirallisesti aiemmin ja suunnitelma hyväksyttäneen tänään. Eduskunnan oman exit-suunnitelman mukaisesti ensin puretaan täysistuntosalin rajoituksia. Tällä hetkellä permannolla saa istua enimmillään vain 74 edustajaa.

Korona-ajan jäljiltä etätyö on tullut jäädäkseen myös eduskuntaan. Tarkoitus on muuttaa eduskunnan työjärjestystä niin, että valiokunnat pystyisivät jatkossakin kuulemaan asiantuntijoita etänä.

Vehviläisen mielestä eduskunnan tulee kuitenkin olla ennen kaikkea elävä työyhteisö, jossa ihmiset voivat kohdata ja vaihtaa mielipiteitä myös muualla kuin valiokuntatyössä.

– Esimerkiksi kuppilan rooli on tässä tärkeä.

Vehviläisen mukaan niin hallituksen eilen hyväksymällä uudella koronastrategialla kuin tänään alkaneilla budjettineuvotteluillakin tulee olemaan selvä vaikutus eduskunnan syksyn agendaan eli siihen mitä suuressa salissa puhutaan ja millaisia päätöksiä tehdään.

– Julkisen keskustelun perusteella on aika todennäköistä, että eduskunnassa keskustellaan tänä syksynä ilmastoasioista, taloudesta, työvoimapulasta, maahanmuutosta, Veikkauksen voittovaroista. Aika varmaa on, että tulemme näkemään useampiakin välikysymyksiä.

Eduskunta jäi kesätauolle heinäkuun alussa. Kesätauko keskeytyi elokuussa historialliseen käsittelyyn suomalaissotilaiden kiireellisestä lähettämisestä Afganistaniin suojaamaan evakuointeja. Edellisen kerran kesätauko keskeytyi vuonna 2016, jolloin eduskunta kokoontui pääministerin ilmoitusta varten Britannian EU-eroa koskeneen kansanäänestyksen jälkeen.

Afganistan-keskustelun yhteydessä usea kansanedustaja ja myös ulkoasiainvaliokunta toivoivat suureen saliin laajaa Afganistan-keskustelua. Sellainen on Vehviläisen mukaan vireillä, mutta päivää etsitään vielä yhdessä valtioneuvoston kanssa.

VTV:n uusi pääjohtaja hakuun

Puhemiehen tietojen mukaan eduskuntaan olisi tulossa peräti 178 hallituksen esitystä syyskaudella, mutta virallista suunnitelmaa ei ole vielä tullut. Hallituksen kiireelliset esitykset tulisi antaa eduskunnalle viimeistään 21. lokakuuta.

Budjetti ja budjettilait on tarkoitus antaa eduskunnalle maanantaina 27. syyskuuta.

Eduskunta päättää syksyn aikana myös Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) uudesta pääjohtajasta. Aluksi puhemiesneuvosto hyväksyy hakuilmoituksen, jolla virka pannaan auki. Hakuajan päätyttyä asia siirtyy tarkastusvaliokunnalle, joka haastattelee hakijat ja tekee täysistunnolle esityksen valinnasta.

– Tavoitteena on, että uusi pääjohtaja voisi aloittaa viransijaisena jo ennen vuodenvaihdetta, Vehviläinen sanoi.

Perustuslain muutos pohdintaan

Vehviläinen kertoi tiedotustilaisuudessa haluavansa myös selvittää asiantuntijoiden kanssa, onko eduskunnan täysistuntosali oikea paikka käsitellä kansanedustajien ja ministerien oikeudellista vastuuta. Hän kutsuu lähiviikkoina valtiosääntöasiantuntijoita, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) ja eduskuntaryhmien edustajat arvioimaan täysistunnon roolia ja perustuslain mahdollista muutostarvetta.

– Mielestäni eduskunnan täysistunnolle ei tulisi kuulua kansanedustajiin liittyvät juridiset kysymykset. On riski, että juridiikka ja politiikka sekoittuvat, hän sanoi.

Vehviläinen on toiminut puhemiehenä reilun vuoden, jonka aikana eduskunta on kahdesti käsitellyt kansanedustajan tai ministerin oikeudellista asemaa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuukysymystä käsiteltiin viime joulukuussa, ja kesällä 2020 eduskunta äänesti edustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojasta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka