Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

KRP: Kolme poliisia oli hengenvaarassa Varsinais-Suomen Ruskon ampumisessa – epäillyn asunnosta löytyi useita laittomia ampuma-aseita sekä räjähteitä

Keskusrikospoliisi (KRP) on selvittänyt Varsinais-Suomen Ruskon Vahdon ampumavälikohtausta, joka tapahtui kotihälytystehtävällä elokuussa. Poliisi haavoittui ampumisessa. Poliiseja ampunut mies puolestaan kuoli ampumisessa saamiinsa vammoihin sairaalassa.

KRP:n mukaan esitutkinnassa on selvinnyt, että kolme poliisia oli hengenvaarassa tilanteessa. Paikalla olleen miehen epäillään ampuneen haulikolla kohti poliiseja. Tekoa tutkitaan kolmena murhan yrityksenä. Esitutkinta tulee KRP:n mukaan päättymään, koska epäilty on kuollut.

KRP kertoo, että asunnosta löytyi haulikon lisäksi useita laittomia ampuma-aseita sekä räjähteitä.

Poliisien aseen käytöstä ei esitutkintaa

KRP:n tekemässä esitutkinnassa selvitettiin tapahtumien kulku, kun taas Valtakunnansyyttäjän toimisto selvitti poliisin aseenkäyttöä.

Keskiviikkona kerrottiin, että erikoissyyttäjä Heidi Savurinne on päättänyt, ettei poliisin aseen käytöstä aloiteta esitutkintaa.

Syyttäjälaitoksen mukaan esiselvityksessä ilmeni, että poliisin aseenkäyttö oli tilanteessa ainoa mahdollinen voimakeino kohdehenkilön pysäyttämiseksi. Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan henkilö ei ollut totellut käskytystä eikä poliisi saanut häntä luopumaan aseestaan.

– Ennen voimakeinon käyttöä kohdehenkilö oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa sekä siviilihenkilölle että poliisille. Poliisin voimankäytössä on ollut kyseessä välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen.

Epäilty alkoi ampua pian poliisien saavuttua

Syyttäjän päätöksestä ilmenee, että poliisit eivät tienneet kotihälytystehtävälle mennessään asunnossa olleen miehen olevan aseistautunut. Näin ollen tehtävälle ei varustauduttu normaalista poikkeavalla tavalla tai ylimääräisin voimankäyttövälinein.

Päätöksessä kerrotaan, että poliiseja ammuttiin, kun nämä olivat paikalle päästyään raottaneet asunnon ovea, ilmoittaneet poliisin olevan paikalla ja käskeneet miestä tulemaan esiin.

– Kohdehenkilö on ampunut niin, että poliisipartio on täpärästi väistänyt osuman. Partio on lähtenyt perääntymään ja pian kohdehenkilö on ampunut uudestaan kohden poliisipartioita niin, että toinen laukaus on lävistänyt ulko-oven ja uudelleen niin, että perääntymässä ollut poliisimies on saanut osuman ja haavoittunut ylävartaloon sekä käteen, päätöksessä sanotaan.

Mies ei luopunut aseesta käskytyksestä huolimatta

Poliisit ilmoittivat radioyhteydellä toisille poliisipartioille ampumisesta.

– Tieto kohdehenkilön aseistautumisen laadusta on tehnyt tarpeelliseksi konepistoolilla varautumisesta, kohdehenkilön käyttäessä vakavaan väkivaltaan soveltuvaa ampuma-asetta. Radioitse poliisipartiot ovat saaneet tietää paikalla olevan loukkaantuneen poliisimiehen ja poliisipartion olevan vailla erityisiä suojavarusteita, syyttäjän päätöksessä todetaan.

Pian paikalle saapui toinen poliisipartio, jonka jäsen havaitsi aseistautuneen miehen asunnon rappusilla. Poliisin kerrotaan käskyttäneen miestä luopumaan aseestaan ja varoittaneen ampuma-aseen käyttämisestä.

– Henkilö ei ole kuitenkaan näin luopunut ampuma-aseestaan, vaan on kääntänyt ampuma-aseen poliisimiestä kohden. Poliisi on ampunut kerran kohdehenkilöä konepistoolilla kylkeen.

Syyttäjän päätöksen mukaan poliisin ampuma-aseen käyttö on ollut harkittu ja tarpeellinen toimenpide aseistautuneen miehen toiminnan estämiseksi.