Komeilevat maaruska ja puuruska täydentävät nyt toisiaan Lapissa – Etelä-Suomelle tuo tasoitusta värikylläinen vaahtera

Ruskan värejä luonnossa Mallan luonnonpuistossa 12. syyskuuta. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Pertti Mattila / STT

– Ruska alkaa joka vuosi 10. syyskuuta kello 13, kertoo sanonta, opastaa Ivalon ja Inarin matkailuneuvonnan Kirsi Mansikka-aho.

Ihan koko totuutta sanonta ei sisällä, mutta juuri nyt Lapissa ruska on poikkeuksellisen hyvin ajoittunut.

– Maaruska ja puuruska osuivat erittäin komeasti samaan aikaan. Maaruska tulee yleensä ensin, asiakasneuvoja valistaa.

Voimallisimmin ruska loistaa Suomessa tuntureilla, jos Luonnonvarakeskuksen Anne Tolvasen arvioon on luottaminen.

– Tunturissa maaruska näkyy selkeämmin. Siellä on hyvin näyttäviä kasveja syksyllä. Mustikan varvut muuttuvat Lapissa punaisiksi, ja riekonmarja on tulipunainen. Kanerva voi tuoda sekaan violetin sävyjä, professori Tolvanen maalaa.

Etelä-Suomi saa hänen mukaansa tasoitusta siinä, että suurilehtisen vaahteran ruska on etelässä hienon monivärinen. Mansikka-ahon mukaan vaahteran korvaavat pohjoisessa ruskapuina haapa sekä vaivaiskoivu.

Kansallispuistot suosiossa

Hehkuva ruska tuli Lapin matkailualalle nyt enemmän kuin tarpeeseen, koska korona-aika on iskenyt pohjoisen turismiin rajusti.

– Ulkomaalaisia matkailijoita on ollut vain vähän. Onneksi suomalaisia matkailijoita on riittänyt vuosien 2020 ja 2021 kesinä. Ensi talvi näyttää kansainvälisten vieraidenkin osalta hyvältä, sanoo Inari-Saariselkä Matkailun toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi.

Hänen mukaansa ruskamatkojen varaukset Lappiin tehdään yleensä jo hyvissä ajoin.

– Kävijät luottavat siihen, että kyllä se ruska tulee. Toki se innoittaa vielä uusia tulijoita, jos ruska on yhtä näyttävä kuin nyt.

Kumpuniemi muistuttaa, että Pohjois-Lappi on niin laaja, että turistin on mahdollista liikkua ruskan perässä – "voi tehdä halutessaan pohjoista road trippiä".

Vaikka esimerkiksi hiihtokeskusten sisätiloissa on ollut ajoittain hyvin hiljaista, kiinnostus Lapin luontokohteisiin on Kumpuniemen mukaan pandemian aikana kasvanut.

– Vaeltamisen ja etenkin maastopyöräilyn suosio on noussut. Kansallispuistojen vierailijamäärät ovat olleet isossa kasvussa.

Aiemmin ruskavieras on Kumpuniemen mukaan ollut yleensä tottunut Lapin-kävijä.

– Nyt olemme saaneet paljon uusia kävijöitä. Samoin tulijoiden ikähaitari on entistä laajempi.

Mansikka-aho nimeää muitakin muutoksia.

– Korona-aikana suurin osa matkailijoista tulee omilla kulkuneuvoillaan. Matkailuautoilla saapuvia on paljon. Ryhmämatkalle bussilla tulevia on puolestaan selvästi entistä vähemmän.

Lehdet kirjaviksi koko Suomessa

Kumpuniemen mukaan moni matkailija on huomannut, että ruskamatkalla voi tehdä myös toisen elämysmatkan.

– Revontulikausi osuu Pohjois-Lapissa alultaan päällekkäin ruskasesongin kanssa. 200 päivää kestävä revontulikausi alkaa täällä elokuun lopulla.

Tolvasen mukaan Lapin ruskasta kiinnostuneiden on hyvä huomata, että sinne saatiin jo varhaisia lumisateita.

– Lumi ei sinänsä poista ruskaa kun se on jo tullut, mutta lehdet lähtevät puista nopeammin, kun lumi ja vesi painavat niitä irtoamaan hanakammin. Ruska voi näin pohjoisessa lyhentyä.

Tolvasen mukaan ruska on tänä vuonna komea koko Suomessa.

– Kesällä oli pitkään lämpimät ja aurinkoiset säät, jotka ovat eduksi syksyn ruskalle. Kasveihin ehti kertyä paljon sokereita.

Kun lehtipuut nyt vetävät lehtivihreän talteen oksin, runkoon ja juuriin, lehdissä oleva kirkkaat värit pääsevät loistamaan.

– Suomen lehtipuista kuitenkin harmaa- ja tervaleppä tekevät poikkeuksen: niiden lehdet putoavat täysin vihreinä. Lepillä lehtivihreää riittää, ne voivat tuhlailla sitä rauhassa, Luken professori kertoo.

Tutkijat ovat Tolvasen mukaan tällä erää jonkin verran erimielisiä siitä, millainen alkusyksyn sää edistää ruskaa tehokkaimmin.

– Osa sanoo, että ratkaisevia ovat pakkasyöt. Toiset tutkijat taas katsovat, että ruska vaatii kirkkaita mutta kylmiä päiviä.

Tolvanen sanoo itse ajattelevansa, että noilla molemmilla on merkitystä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka