Influenssakauden rankkuus vielä arvoitus – tauti tuodaan Suomeen yleensä matkoilta

Kovin pahaksi roihahtava influenssaepidemia tietäisi lisäkuormitusta terveydenhuollolle, jossa on hoidettavana koko ajan myös koronapotilaita. JARNO MELA / LEHTIKUVA

Merja Könönen / STT

Suomalaisten matkailuinto pitkän koronatauon jälkeen ratkaisee suurelta osin, miten runsaasti talven influenssakausi kaataa ihmisiä sairasvuoteelle. Influenssa tulee Suomeen yleensä matkailijoiden kautta.

– Influenssakauden vakavuus on suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon ihmiset matkustavat ja miten virus pääsee meillä leviämään ja kuinka hyvin rokotteeseen valitut virukset vastaavat kiertäviä viruksia. Tässä on monta kysymysmerkkiä, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Kovin pahaksi roihahtava influenssaepidemia tietäisi lisäkuormitusta terveydenhuollolle, jossa on hoidettavana koko ajan myös koronapotilaita.

Vaikka influenssapotilas joutuisikin sairaalahoitoon, hän tarvitsee harvemmin tehohoitoa ja tehohoitojaksot jäävät selvästi lyhyemmiksi kuin koronapotilailla.

– Mutta ilman muuta kysymys on sairaalahoitopaikoista, eikä niitä ole loputtomiin, Nohynek sanoo.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan ollut keskimäärin 70–115 potilasta joko tehohoidossa tai tehovalvontahoidossa kunkin influenssakauden aikana.

– Jos meillä on yhtäaikainen kuorma influenssa- ja koronatapauksia, niin se on riski ihmisten vakaville sairastumisille ja sairaalakuormitukselle, hän huomauttaa

Sekä Nohynek että Ruotsalainen kannustavatkin influenssarokotuksiin. Rokote antaa parhaimmillaan 50–70 prosentin suojan tautia vastaan eli suoja jää heikommaksi kuin koronarokotteilla, erityisesti iäkkäillä. Molemmissa toimii kuitenkin sama periaate: vaikka rokotteesta huolimatta sairastuisi, tauti jää lievemmäksi kuin ilman rokotetta.

Nohynek ennustaa, että tänä talvena tulee myös potilaita, jotka potevat yhtä aikaa sekä influenssaa että koronatautia.

– Infektio on silloin todennäköisesti voimakkaampi.

Maskit pysyväksi osaksi influenssantorjuntaa

Husin Ruotsalainen suosittaa jatkamaan myös kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteessä ja julkisissa tiloissa, joissa on ihmisiä koolla. Maski suojaa molemmilta taudeilta ja myös flunssia aiheuttavilta hengitystieviruksilta.

– Pystyäksemme varautumaan ja suojautumaan influenssaepidemialta ja myös koronalta, jossa sairaalahoitoon joutuneiden määrät ovat nyt lisääntyneet, niin tarvitaan sekä rokotteet että maskit.

Ruotsalainen patistaakin ottamaan influenssarokotteen lisäksi myös koko koronarokotesarjan, jos rokotussuoja koronaa vastaan on yhä vajaa eli on saanut korkeintaan yhden rokotteen.

Nohynekin mukaan influenssa- ja koronarokotteen voi ottaa samalla käynnillä, kunhan rokotteet annetaan eri raajaan.

Ruotsalainen toivoo, että maskin käytöstä joukkoliikenteessä ja julkisissa tiloissa tulisi vähintään riskiryhmille pysyvä käytäntö aina influenssakauden aikana.

Influenssaan kuolee Suomessa vuosittain 400–2 000 ihmistä epidemian vakavuudesta riippuen. Kuolinmääriä on vaikea tarkkaan sanoa, koska influenssaa ei kirjata peruskuolinsyyksi.

– Koronassa kuolleisuus on vakavissa tapauksissa kuitenkin arvioitu lähes kymmenen kertaa korkeammaksi kuin influenssassa, Nohynek vertaa.

Rokotteita ennätysmäärä

Toistaiseksi ei tiedetä, millaisia viruksia Suomeen tulee ja miten hyvän suojan rokote niitä vastaan antaa. Kauden rokotteessa on kaksi uutta A-virusta ja kaksi aiemmissakin rokotteissa ollutta B-virusta.

Rokotteen koostumus on päätetty jo viime helmikuussa, eikä sitä enää ehditä muuttaa influenssakauden aikana. Ongelmana viruskantaa päätettäessä oli, että koko maailmassa oli liikkeellä hyvin vähän influenssaviruksia.

Nyt taudille alttiita voikin olla tavanomaista enemmän, koska viime talvena influenssaa ei käytännössä ollut.

Julkiseen terveydenhoitoon on rokotteita tilattu ennätysmäärä, kaksi miljoonaa. Päälle tulevat yksityiselle sektorille tilatut 600 000 rokotetta.

Yksityiset terveysyritykset ovat jo aloittamassa influenssarokotuksia. Aikuisten työikäisten ja varsinkin hoitoalalla työskentelevien on järkevää ottaa rokotus jo nyt. Vanhempia ihmisiä Nohynek kannustaa malttiin, jotta rokotuksen teho olisi parhaimmillaan vielä pahimman influenssakauden aikana.

– Varsinkin vanhemmilla rokotesuoja hiipuu jopa puolessa vuodessa.

THL:n suositus onkin, että julkisen terveydenhuollossa ei vielä järjestettäisi joukkorokotustapahtumia.

Ensimmäiset influenssat tavataan Suomessa yleensä marraskuussa, ja voimakkaimmillaan virus jyllää helmi-maaliskuussa.

Lähipiiriä tiukennettu

Nohynekin mukaan suomalaiset ottavat hyvin rokotuksia influenssaa vastaan.

Esimerkiksi viime kaudella erikoissairaanhoidossa työskentelevistä 91 prosenttia otti influenssarokotuksen. Lapsilla rokotuskattavuus oli hiukan alle 40 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä 50 prosenttia.

– Nämä ovat hyviä lukemia. Pitää taiteilla tarkkaan sen kanssa, että rokotteita riittää kaikille rokoteohjelmaan kuuluville, koska mehän emme ole hankkineet rokotteita koko väestölle, hän kuvaa.

Ilmaisen influenssarokotteen saavat terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset, raskaana olevat naiset, alle 7-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat.

Tälle kaudelle tiukennetaan kriteerejä, joilla riskiryhmiin kuuluvien lähipiiri saa ilmaisen rokotteen. Uuden rajauksen mukaan rokotteen saajan on oltava viikoittain tekemisissä riskiryhmään kuuluvan kanssa, Nohynek kertoo.

Ruotsalainen toivoo, että kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia influenssarokotteita tilattaisiin tulevina vuosina huomattavasta nykyistä enemmän ja näin turvattaisiin sekä riskiryhmäläisten että heidän lähipiiriensä rokotukset.

– Rokotettu terve lähipiiri epäsuorasti suojaa myös riskiryhmäläisiä. Käytännössä jokaisella meistä on läheinen, joka kuuluu vakavan influenssan riskiryhmään eli on yli 65-vuotias, imeväinen, raskaana tai perussairas.

Siitä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka suuri osa terveestä aikuisväestöstä rokotetaan influenssaa vastaan, sillä iso osa heistä saa rokotteen yksityiseltä sektorilta, monet työterveyshuollon kautta. Rokotustietojen siirtyminen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin on ollut puutteellista.

Perusterveet työikäiset eivät riskiryhmäläisten lähipiiriin kuuluvia lukuun ottamatta saa rokotetta julkisesta terveydenhuollosta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka