Hallitus sai sovun aikaan: kulttuurialan leikkaukset peruttu, samoin muut Veikkauksen edunsaajat saavat rahansa

Pääministeri kertoi hallituksen sovusta perjantai-iltana Valtioneuvoston linnassa. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Saila Kiuttu, Anne Salomäki, Anniina Korpela / STT

Kaikille edunsaajille korvataan sataprosenttisesti Veikkauksen tuottojen alenema ensi vuonna, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) tiedotustilaisuudessa myöhään perjantai-iltana. Marin sanoi hallitusviisikon sopineen asiasta yhdessä.

Kyse ei ole vain kulttuurialan leikkauksista, vaan myös esimerkiksi nuorisotyöstä ja liikunnasta sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöistä.

Marin perusteli päätöstä sillä, että koronatilanne on ollut erittäin vaikea ja monilla Veikkauksen edunsaajilla on tärkeä rooli kriisistä toipumisessa. Hänen mielestään leikkausten perumiseen on varaa ja ratkaisu on kestävä.

Kokonaisuus viedään eduskuntaan osana täydentävässä talousarvioprosessissa. Budjettivarojen osuus on noin 47 miljoonaa euroa, ja loppu muodostuu arpajaisverosta ja jakamattomasta varasta.

Tiede- kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) tviittasi tuoreeltaan tyytyväisyyttään.

– Viisikon päätös on suuri helpotus. Voitto suomalaiselle sivistykselle. Ensi vuoden rahoituksen turvaaminen tekee jälleenrakentamisesta helpompaa.

Hän kuitenkin peräänkuuluttaa pitkäjänteisiä uudistuksia ja toteaa vuodesta 2023 eteenpäin tilanteen olevan vielä vaikeamman.

Marin ja Kurvinen kiistelleet leikkauksista

Viime päivinä Marin ja Kurvinen ovat kiistelleet siitä, mitä kulttuurileikkauksista oli sovittu siihen mennessä, kun Kurvinen päätti yllättäen kertoa niiden kohdentumisesta julkisuudessa tiistaina. Marinin mukaan leikkauksien käsittely oli vielä hallitusviisikolla kesken.

Kurvinen on sanonut eri lehtitietojen mukaan, että SDP ei 23. syyskuuta pidetyn seurantaministerien ja -avustajien kokouksen jälkeen esittänyt muutoksia esitettyihin leikkauksiin. Eräs kokouksessa paikalla olleista kertoo STT:lle, että tapahtuma oli luonteeltaan informaatiotilaisuus, jossa vastuuministeri kertoi, miten rahapelituottojen vähenemä vaikuttaa eri sektoreilla. Vastaavia infoja pidetään säännöllisesti, ja ne ovat hallituksen normaalia toimintaa.

Lähteen mukaan tarkoitus ei ollut käydä läpi muiden puolueiden kantoja. Osallistuja jäi siihen ymmärrykseen, että Kurvinen seuraa budjettikäsittelyn loppuun, jonka jälkeen asiaan palataan.

– Nimenomaan korostettiin sitä, että tämä on ministeriön valmistelua ja esityksiä, budjettiprosessi on kesken ja leikkaukset ongelmallisia, hallituslähde sanoi.

Hallitus voi tehdä täydentäviä talousarvioesityksiä tai lisätalousarvioita, joilla voidaan muuttaa valtion ensi vuoden budjetista tehtyjä päätöksiä.

Perheenyhdistämisestä ei sopua

Kiista kulttuuritukien leikkauksista on vain tuorein erimielisyys hallituspuolueiden välillä. Puolueiden väliset poliittiset linjaerot ovat alkaneet näkyä myös siinä, että lausunnoille lähetetään jatkuvasti riitaisia esitysluonnoksia. Yleensä pyritään siihen, että hallituspuolueilla olisi riittävä yhteisymmärrys lakiesitysten ja asetusten sisällöstä ennen kuin ne lähtevät lausunnoille.

Yksi tällainen lakimuutos liittyy perheenyhdistämiseen. Hallituksella ei ollut yhteistä näkemystä asiasta ennen kuin Maria Ohisalon (vihr.) johtama sisäministeriö lähetti lakiluonnoksen lausuntokierrokselle elokuussa.

Maahanmuuttopolitiikka on noussut erään hallituslähteen mukaan ilmastoasioiden rinnalle teemaksi, josta hallituksessa joudutaan yhä enemmän vääntämään. Tiettävästi ainakaan keskustassa ei ole katsottu hyvällä, että esitys lähti ennen yhteistä linjausta asiantuntijoille kommentoitavaksi.

– Tämä on käynyt lausuntokierroksella sen takia, että saadaan kaikki näkökulmat esiin viranomaisilta ja muilta, lähteistä perustellaan.

Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Hallitusohjelmassa on sovittu, että toimeentulovaatimuksesta luovutaan kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneiden alaikäisten kohdalla. Sisäministeriön esityksessä oikeutta perheenyhdistämiseen laajennettaisiin tästä.

Rivit pitäisi saada aiheen tiimoilta suoriksi ennen kuin hallitus joutuu vastaamaan opposition välikysymykseen maahanmuuttopolitiikasta ensi viikolla. Perheenyhdistämiseen liittyvä kritiikki on keskeinen teema perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymyksessä.

Omaisuudensuojasta eri näkemyksiä

Hallituslähteiden mukaan myös esimerkiksi suhtautuminen omaisuudensuojaa koskeviin kysymyksiin jakaa hallituspuolueita sen mukaan, onko kyse porvaripuolueista eli RKP:stä ja keskustasta, vihreistä vai vasemmistopuolueista eli SDP:stä ja vasemmistoliitosta. Ilman sopua lausunnoille ovat siksi lähteneet myös muun muassa maankäyttö- ja rakennuslakia, lunastuslakia ja luonnonsuojelulakia koskevat uudistukset.

Lunastuslakia koskevassa kiistassa esimerkiksi on kyse maiden pakkolunastuksesta maanomistajille maksettavasta korvauksesta.

Hallituslähteistä kerrotaan, että yhteisymmärrystä korotuskertoimesta on yritetty hakea jo pitkään, eikä sitä ole saavutettu. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) johtaman oikeusministeriön lakiluonnos päätettiin siitä huolimatta lähettää lausunnoille, ettei koko lainsäädäntöprosessi seiso sen takia. Tarkoitus on jatkaa neuvotteluja lausuntopalautteen pohjalta myöhemmin.

– Tässä oli muitakin lakiesityksiä, joissa oli enemmän tai vähemmän näkemyseroja hallituspuolueiden kesken, mutta katsottiin, että on kuitenkin arvokasta saada se lausuntopalaute, jotta voidaan jatkaa käsittelyä, eräs hallituslähde kertoo.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa hallituskumppaneiden välejä hiertää toisen hallituslähteen mukaan myös se, että vihreät näkee sen luonnonsuojelun välineenä.

– Se on osasyy, miksi sen käsittely on todella tahmeaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka