Koronakriisi sai nuoria liittymään työttömyyskassan jäseneksi – eroja ikäryhmän, koulutustason ja syntyperän mukaan

17–24-vuotiaiden todennäköisyys kuulua työttömyyskassaan on ollut selkeästi pienempi kuin 55–64-vuotiaiden, selviää palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. PT:n tutkimus perustuu vuosien 2004–2017 paneeliaineistoon.

Koronakriisi on kuitenkin saanut nuoria liittymään työttömyyskassojen jäseneksi, kerrottiin tutkimuksen julkistamistilaisuudessa perjantaina.

Viime vuonna työttömyyskassojen jäsenmäärä nousi kolme prosenttia, mikä tarkoittaa noin 60 000:ta ihmistä. Aiemmin jäsenmäärässä oli laskua.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtajan Aki Villmanin mukaan työttömyyskassoihin on liittynyt nimenomaan nuoria.

– Tietenkin tässä varmaan koronapandemialla oli merkitystä, sanoi PT:n erikoistutkija Merja Kauhanen tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Kauhasen mukaan meneillään oleva koronapandemia on nostanut tietoisuutta riskeistä, joita voi liittyä siihen, ettei kuulu työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan kuuluva työssäoloehdon täyttävä saa aiempiin tuloihinsa suhteutettua ansiosidonnaista, jos jää työttömäksi. Jos työtön taas ei kuulu työttömyyskassaan, mutta täyttää työssäoloehdon, hän saa peruspäivärahaa.

Koronakriisin aikana työttömyysturvan työssäoloehtoa lievennettiin väliaikaisesti.

Kolmas työttömän tukimahdollisuus on työmarkkinatuki. Vuonna 2019 työmarkkinatukea saavan perusturvan suuruus oli tutkimuksen mukaan 648 euroa kuukaudessa ilman korotuksia.

Osa-aikainen yksityisellä työskentelevä ei liity työttömyyskassaan niin usein

PT:n tutkimuksen mukaan pääosin työttömyyskassaan liittymistä selitti hyötyajattelu. Kauhasen mukaan työttömyyskassaan liitytään useimmin silloin, kun työttömyysriski on suuri ja työttömyyskassan maksama työttömyysturva on parempi kuin Kelan maksama työttömyysturva.

Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin ryhmiä, jotka jäävät työttömyyskassojen ulkopuolelle korkeasta työttömyysriskistä huolimatta. Tällaisia henkilöitä löytyi erityisesti nuorten, vähemmän koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten joukosta.

Kauhanen uskoo, että syynä voi olla tietämättömyys kassoista ja niihin liittymisen hyödyistä.

Alempi palkkataso, työsuhteen osa- ja määräaikaisuus, toimipaikan pienempi koko, yksityisellä sektorilla työskentely ja yksityisillä palvelualoilla, kuten majoitus- ja ravitsemisalalla työskentely, olivat yhteydessä verrokkiryhmiä pienempään todennäköisyyteen kuulua työttömyyskassaan.

Työmarkkinatuki yleisin tuen muoto

Työelämän muutokset myös haastavat työttömyyskassajärjestelmää, kun nykyään työtä ei tehdä välttämättä pelkästään palkansaajana, vaan esimerkiksi yhtäaikaisesti yrittäjänä.

Pienimuotoinen yritystoiminta tai alle 18 tunnin työ viikossa ei yleensä kerrytä oikeutta ansiosidonnaiseen.

Suomessa vuoden 2019 lopulla kaikista työttömyysturvaa saaneista suurin osa sai työmarkkinatukea, eli heidän työssäoloehtonsa ei täyttynyt.

Vuonna 2019 työttömyysturvaa saaneista 54,2 prosenttia sai työmarkkinatukea, 36,3 prosenttia sai ansiopäivärahaa ja 9,3 prosenttia peruspäivärahaa. Kauhasen mukaan näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että suurempi merkitys lisäturvan ulkopuolelle jäämisessä on sillä, että työssäoloehto ei täyty, kuin työttömyyskassan jäsenyydellä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka