Pääministeri Marin Ylellä: Aluevaalit voidaan järjestää ajallaan pahenevasta koronatilanteesta huolimatta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan aluevaalit voidaan pitää ajallaan kahden viikon kuluttua pahenevasta koronatilanteesta huolimatta.

Marin sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa ymmärtävänsä ihmisten huolen vakavasta koronatilanteesta, mutta viittasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvioon siitä, että vaaleissa äänestäminen on matalariskistä toimintaa.

Marinin mukaan esimerkiksi vaalitoimitsijoiden osalta terveysturvallisuus voidaan varmistaa kotitestien avulla.

– Me olemme nähneet, että tämä omikronvirus(muunnos) leviää nyt aivan kaikkialla maailmassa ja erityisesti Euroopan maissa. Me emme yksin tässä tilanteessa ole, mutta vaalit on tarkoitus ajallansa järjestää, Marin sanoi.

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan valtuustot uusille hyvinvointialueille, jotka ottavat sote- ja pelastuspalvelut vastuulleen vuoden 2023 alusta alkaen.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona ja päättyy tiistaina 18. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta.

"Valmiuslaissa ei työkaluja tartuntojen leviämisen estämiseen"

Marinilta kysyttiin Ylen haastattelussa myös mahdollisesta valmiuslain käyttöönotosta nopeasti pahenevan tautitilanteen takia. Hänen mukaansa valmiuslain käyttöönotto riippuu Suomen terveydenhuollon kantokyvystä.

Marin ei halunnut arvioida, kuinka lähellä Suomessa ollaan valmiuslain käyttöönottoa. Hän kuitenkin muistutti, että lainsäädäntöä on kehitetty siten, että joitain asioita, joiden toteuttamiseen aiemmin tarvittiin valmiuslaki, voidaan toteuttaa ilman sen käyttöönottoa.

– Esimerkiksi koulut on nykyisin mahdollista siirtää etäopetukseen ihan normaalilainsäädännön puitteissa. Aikaisemmin näin ei ollut, Marin sanoi.

– Valmiuslaissa ei oikeastaan enää ole työkaluja tartuntojen leviämisen estämiseen, mutta siellä on kyllä työkaluja siihen, että voimme turvata terveydenhuollon kantokykyä ja sitä, että tarvittaessa voisimme esimerkiksi määrätä ihmisiä terveydenhuollon työtehtäviin. Tähän me emme tietenkään halua joutua, Marin jatkoi.

– En vielä tässä vaiheessa lähde arvioimaan, olemmeko lähellä vai kaukana. Pyrimme siihen, että emme joudu valmiuslakia ottamaan käyttöön, Marin sanoi.

Rokotuspakosta ei ole keskusteltu hallituksessa

Marinin mukaan hallituksessa ei ole keskusteltu joidenkin muiden Euroopan maiden säätämästä rokotuspakosta, vaikka ensimmäisen ja toisen rokotuksen saaneiden osuuden kasvu on pysähtynyt Suomessa selvästi alle 90 prosenttiin.

– Ymmärrän kyllä, että keskustelu yhteiskunnassa muutoin on alkanut viritä, koska me tiedämme myös sen, että erityisesti rokottamattomat ovat heitä, jotka nyt tehohoitoa kuormittavat, Marin sanoi.

THL:n näkemys painoi etäkouluratkaisussa

Marinin mukaan siinä, että hallituksen koronaministerityöryhmä ei perjantaina antanut kansallista laajaa etäkoulusuositusta, painoi ennen muuta THL:n näkemys asiasta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) olisi ollut etäopetukseen siirtymisen kannalla.

– Ymmärrän kyllä hyvin sosiaali- ja terveysministeriön huolen terveydenhuollon kantokyvyn kuormituksesta, mutta samanaikaisesti meillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoi, että etäopetukseen siirtyminen ei ole perusteltua. Se aiheuttaisi enemmän haittaa kuin mitä siitä olisi hyötyä epidemian hallinnan näkökulmasta, Marin sanoi.

– Lapsilla on perusoikeudet, ja yksi perusoikeus on tietenkin oikeus oppia. Hallitus joutuu aina käymään punnintaa rajoitustoimien hyödyistä ja niiden haitoista ja tekemään kokonaisyhteiskunnallista arviointia, Marin jatkoi.

– Tässä kohtaa painoi erityisesti tietenkin THL:n näkemykset ja ne monet asiantuntijanäkemykset, jotka katsoivat, että etäopiskelu ei ole tarkoituksenmukainen eikä riittävän vaikuttava toimi ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, Marin sanoi.

Mainos: Kouvolan Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka