Hallitus aloittaa anniskeluravintoloita koskevan täyssulun valmistelun – voimaantulo "kolmen–neljän viikon" päässä

Hallitus aloittaa anniskeluravintoloiden sulkemisen mahdollistavan lainsäädännön valmistelun.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut niiden täyssulkua. Laitos on luokitellut koronatartuntojen kannalta baarit, pubit ja yökerhot korkean riskin tapahtumiksi. Sen sijaan ruoka- ja henkilöstöravintolat ovat laitoksen mukaan vähäisen tartuntariskin paikkoja.

Valmistelun alkamisesta kertoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) perjantaina. Hallitus on ministerin mukaan hyvin yhtenäinen siitä, että matalan riskin ravintoloihin ei tule kohdistaa lisää rajoitteita.

Sulku ei olisi toteutumassa välittömästi.

– Siinä puhutaan varmaan kolmen–neljän viikon aikajanasta, koska eduskunta tulee sitten aikanaan lain päättämään, Lintilä sanoi.

Linjaus tehtiin hallituksen koronaministerityöryhmässä. Lintilän mukaan valmiuslain käyttöönotto ei ollut esillä kokouksessa.

Ravintoloiden toiminta on jo nyt raskaasti säännösteltyä, sillä kaikkien ravintoloiden tulee sulkeutua iltakuudelta ja niiden asiakasmääriä on rajattu.

THL:n suosituksesta huolimatta pelkästään anniskeluravintoloihin kohdistuvaa täyssulkua on pidetty hallituksessa vaikeana. Epäillystä on aiheuttanut ravintoloiden erittely laissa.

Lakia tulevat valmistelemaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Niistä jälkimmäinen on halunnut kaikkien ravintoloiden sulkemista.

Valmiista säädösesityksestä päätetään erikseen koronaministerityöryhmässä.

Tukipotti voisi olla yli 200 miljoonaa

Tilaisuudessa kerrottiin myös muun muassa, että hallitus valmistelee sulkemiskorvausta ja uutta kustannustukikierrosta erilaisista koronatoimista kärsineille yrityksille.

Sulkemiskorvaus koskisi tällä hetkellä esimerkiksi liikunta- ja urheilutiloja, jotka on suljettu viranomaispäätöksellä. Sulkua vähäisempien rajoitusten piirissä olevien yritysten kustannustuki olisi järjestyksessään kuudes.

Työn alla on myös tapahtumatakuu, joka mahdollistaisi kesän tapahtumien suunnittelun. Tällä hetkellä Suomi voisi myöntää takuun vain kesäkuun loppuun, mutta Lintilän mukaan hallitus aikoo hakea Euroopan komissiolta lupaa jatkaa takuuta syyskuun loppuun.

Tukitoimien rahoittamiseksi hallitus on antamassa lisätalousarvion eduskunnalle helmikuun alussa, jolloin hallituksen on tarkoitus antaa myös lakiesityksensä asiasta.

Lintilän mukaan korvausten tarkka koko ratkeaa vasta, kun erilaisten sulkujen ja rajoitusten kesto tarkentuu. Hän sanoi alustavasti, että tukien kokonaismäärä voisi olla 200–250 miljoonaa euroa.

– Tämä on hyvin vaikea arvioida, koska sulkukorvauksessa yrityksille, tapahtumille, tapahtumanjärjestäjille korvataan suhteessa siihen, miten heillä on tapahtumia ollut ja mitkä päivät yritykset ovat olleet sulkujen piirissä, Lintilä sanoi.

Myös työttömyyteen helpotusta

Myös yrittäjien työmarkkinatuen poikkeussäännöksiä jatketaan koronarajoituksien vuoksi. Hallitus tekee työttömyysturvalakiin muutoksen, jonka mukaan yrittäjälle voidaan jälleen maksaa työmarkkinatukea, vaikka koko yritystoiminta ei lakkaisi. Asiasta kertoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa tammi-helmikuulta. Esitys on määrä antaa mahdollisimman pian.

Myös työttömyyden alun omavastuupäivät poistetaan jälleen, kertoi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.). Normaalisti työttömyysturvassa on viideltä ensimmäiseltä päivältä omavastuu, jonka ajalta ei makseta päivärahaa.

Valmistelua asiasta on hänen mukaansa jo tehty, ja esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Käytäntö olisi voimassa tammi-helmikuussa.

Päätökset saivat kiitosta, mutta Suomen Yrittäjät ja PAM pitivät riittämättöminä

Suomen Yrittäjät antaa kiitosta maan hallitukselle tänään kerrotuista tukitoimista, mutta katsoo, että ne eivät vielä riitä. Ylipitkiä yt- ja lomautusprosessien läpivientiaikoja pitäisi järjestön mukaan lyhentää.

– Kun työmarkkinajärjestöt eivät sitä tee, hallituksen pitää hoitaa asia lakitietä, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) taas katsoo, että ravintolatyöntekijöille pitäisi saada vahvempaa tukea kuin mitä hallituksesta tänään luvattiin. PAM esittää, että luodaan tukimalli, jolla korvataan toimeentulomenetykset täysimääräisesti niille, jotka lomautetaan koronarajoitusten vuoksi.

Myös työttömyysturvan enimmäispituudesta on PAMin mukaan luovuttava pikaisesti.

– Muutoin monia ravintola-alan työntekijöitä uhkaa tippuminen kokonaan työttömyyspäivärahoilta työmarkkinatuen varaan, toteaa tiedotteessa puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Hän kiittelee hallitusta siitä, että hallitus päätyi luopumaan väliaikaisesti työttömyysturvan omavastuupäivistä.

– Siitä kiitos.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka