Lapsiin kohdistuvat rikokset vaativat poliisilta monin paikoin erityisosaamista

Lapsiin kohdistuva verkkovälitteinen rikollisuus on lisääntynyt, mikä vaatii erityistä osaamista tapausten tutkinnassa, kertoo Poliisihallitus.

Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa tulee huomioida myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten sateenkaarinuoria ja kehitysvammaisia lapsia ja nuoria. Heidän riskinsä joutua rikoksen uhriksi on korostunut muihin verrattuna. Myös alaikäisten ihmiskaupan uhrien määrä on noussut.

Omat haasteensa poliisin työhön tuo erilaisten ilmiöiden, kuten kunniaväkivallan ja (sukuelinten) silpomisen, tunnistaminen ja tutkinta.

Tämänkaltaisten rikosten tunnistaminen on parantunut kymmenen vuoden takaisesta.

Haastattelu vaatii herkkyyttä

Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaa varten on nyt julkaistu ajantasaista tietoa sisältävä julkinen käsikirja. Tärkeässä osassa lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyssä on laadukkaan esitutkinnan tukeminen, lapsen edun huomiointi ja sensitiivinen työote, ylikomisario Miia Lehtinen kertoo.

– Lapsen kuulustelu on todella tärkeä, koska se on ainutlaatuinen. Se nauhoitetaan, minkä jälkeen lasta ei toivottavasti tarvitse kuulla ainakaan monta kertaa uudestaan, vaan se (nauhoite) on käytettävissä käräjäoikeudessa. Tämän takia lapsen kuulusteluun panostetaan tosi paljon, Lehtinen painottaa.

Hän kertoo, että lasten haastattelutilanteiden osalta Suomessa on oltu jo vuosien ajan hyvällä tasolla. Käsikirjan mukaan lapsen haastattelemiseksi voidaan ensin järjestää harjoitustilanne, jossa lapsen jännitystä itse haastattelutilannetta kohtaan pyritään lieventämään. Käytännöllä tavoitellaan mahdollisimman vapautuneesti kerrotun ja avoimen tiedon saantia rikoksen kohteeksi joutuneelta lapselta.

Eettinen stressi kalvaa

Poliisille yhtenä suurimpana stressin aiheena lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa on Lehtisen mukaan riittämättömyyden tunne. Nykyisin monella alalla puhutaan eettisestä stressistä, mikä tarkoittaa sitä, ettei työtään ehdi tehdä niin hyvin kuin haluaisi.

Tapauksia voi olla paljon ja niihin voi liittyä monimutkaisia kuvioita, kuten virka-apupyyntöjä tai kansainvälisiä tietopyyntöjä. Lisäksi poliisin resurssit ovat rajalliset.

Tiedossa on, että puutteellisesti hoidettu tutkinta voi huonontaa lapsiuhrin tilannetta.

– Puhutaan sekundaaritraumatisoitumisesta ja tähän emme tietenkään pyri, toteaa käsikirjan toisen julkaisijan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Taina Laajasalo.

Hänen mukaansa viive on lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa edelleen "piikki lihassa". Esimerkiksi juuri kansainvälisen tietopyynnön tarve voi viivästyttää tutkintaa.

10 vuotta Vilja Eerikan tapauksesta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta alakouluikäisen lastensuojelun asiakkaan, Vilja Eerikan kuolemasta, joka tapahtui hänen jouduttuaan useiden rikosten kohteeksi. Tapaus nosti esiin tarpeen muun muassa sosiaalipuolen ilmoitusvelvollisuudesta poliisille, kun puolustuskyvytön lapsi on joutunut kaltoinkohdelluksi.

Käsikirjan julkaisutilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella ilmoitukset mahdollisista lapsiin kohdistuneista rikoksista lisääntyivät tapahtuneen jälkeen, millä on ollut sekä hyviä että huonoja puolia. Rikosten esille tulo on hyvä asia, mutta toisaalta mahdollisista hyvin lievistäkin tapauksista ilmoittaminen voi viedä resursseja vakavampien lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyltä.

Raskas rikoksen käsittelyprosessi ei ole myöskään välttämättä lapsen edun mukainen, vaan lievissä ongelmatilanteissa perheiden tukeminen sosiaalipuolella olisi ensisijaista.

Sidosryhmäyhteistyön merkitys olennainen

Ratkaisuksi lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintojen viiveisiin THL:n Laajasalo mainitsee esimerkkeinä monialaisen yhteistyön tehostamisen, resurssien lisäämisen ja toimintojen uudelleen järjestämisen. Ylikomisario Lehtisen mukaan sidosryhmäyhteistyön merkitys on lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyssä tärkeää.

Uudistetun käsikirjan julkaisemisen toivotaan myös yhdenmukaistavan edelleen käytäntöjä Suomessa eri alueilla.

Poliisiammattikorkeakoulussa lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta ja esimerkiksi lasten haastattelu eivät kuulu Poliisihallituksen rikostorjunnan vastuualueen esihenkilön, poliisiylitarkastaja Minna Ketolan mukaan perusopetukseen, vaan niihin kouluttaudutaan erikseen. Koulutukselle on jatkuva tarve.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka