Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee määräaikaista käyttöhuonekokeilua huumeiden käyttäjille. Käyttöhuonekokeilusta saataisiin THL:n mukaan tärkeää tietoa siitä, miten palvelu vaikuttaa huumekuolemiin.
THL suosittelee määräaikaista erillislakia, jolla mahdollistettaisiin terveydenhuollon henkilökunnan valvomien käyttötilojen kokeilu. Suomen lainsäädäntö ei toistaiseksi mahdollista käyttötilojen perustamista tai kokeilua.
Suositus on osa THL:n julkaisemaa seitsemän kohdan suosituslistaa, joiden avulla huumekuolemia voisi ehkäistä Suomessa. Sen on koostanut THL:n huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä HEAR.
– Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan, ja palveluiden tulee vastata tähän muuttuneeseen tilanteeseen, kertoo työryhmän johtaja ja erityisasiantuntija Sanna Kailanto THL:n tiedotteessa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa yli 250 ihmistä, joista noin puolet oli alle 35-vuotiaita miehiä.
STM: Ei lainsäädäntöä käyttöhuoneista tällä hallituskaudella
Tällä hallituskaudella lainsäädäntöä käyttöhuoneista ei ole odotettavissa, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Koska käyttöhuoneista ei tehty päätöstä hallitusneuvotteluissa, lakivalmistelu ei myöskään ole lainsäädäntösuunnitelmassa. Hallitus ei myöskään päättänyt asian valmistelusta joulukuussa, kun annettiin valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta, Kotovirta kertoo sähköpostitse.
Käyttöhuoneiden tärkein tehtävä Suomessa olisi THL:n työryhmän raportin mukaan huumehoidon ulkopuolella olevien tavoittaminen ja ohjaaminen avun piiriin, mikä voisi vaikuttaa huumekuolemien määrään.
– Useat marginaalissa elävät päihteidenkäyttäjät eivät ole oikeastaan missään sosiaali- eikä terveydenhuollon palveluissa, mikä aiheuttaa vielä lisäongelmia. Käyttöhuoneiden kautta olisi mahdollisuus tavoittaa sellaisia ihmisiä, Sanna Kailanto sanoo STT:lle.
Käyttöhuoneiden tavoitteena olisi myös opastaminen vaarallisesta yhdistelmäkäytöstä ja riskialttiin pistokäytön vähentäminen.
Lisäksi käyttöhuoneiden avulla huumeidenkäyttöä saadaan ohjattua pois julkisesta tilasta.
Haasteena viiveellä tapahtuva myrkytystila
Suomen haasteena on raportin mukaan se, että käyttöhuoneet eivät välttämättä vähentäisi merkittävästi huumemyrkytyskuolemia, sillä Suomessa niitä aiheuttaa pääasiallisesti pitkävaikutteisen buprenorfiinin ja keskushermostoa lamauttavien aineiden samanaikainen käyttö. Hengenvaarallinen myrkytystila syntyy aineiden yhteiskäytössä usein tuntien kuluttua, jolloin henkilö on jo poistunut käyttötilasta.
Monissa muissa maissa kuolemia aiheuttavat enemmän nopeavaikutteisemmat opioidit, joiden käytössä vaarallinen myrkytystila syntyy nopeammin.
Buprenorfiinia valmistetaan muun muassa Subutex-nimisenä lääkkeenä.
Kailannon mukaan juuri tämän vuoksi olisi hyvä saada tutkimusnäyttöä käyttöhuoneiden vaikutuksista huumekuolemiin Suomessa.
– Tämä on tietenkin poliittisesti hyvin mielipiteitä jakava asia, koska tämä on äänestäjien keskuudessa hyvin paljon mielipiteitä jakava asia. Kyllähän tässä hieman nyt on menty myös sen taakse, että tätä ei hallitusohjelmaan ole kirjattu, Kailanto sanoo.
THL julkaisi viime viikolla tilastoraportin päihdehuollon huumeasiakkaista vuonna 2020. Kyselyyn vastanneista päihdehuollon asiakkaista yli neljäsosa kertoi buprenorfiinin olevan heidän ensisijainen ongelmapäihteensä. Myös yli puolet päihdehuollon asiakkaista kertoi sekakäytöstään.
Opioidikorvaushoidossa parannettavaa
Käyttöhuonekokeilun lisäksi THL suosittelee nopeaa pääsyä opioidikorvaushoitoon, yliannostukseen käytettävän vasta-aineen naloksonin saatavuuden parantamista, päihteitä käyttävien ja viranomaisten keskinäisen luottamuksen vahvistamista, terveysneuvontapalveluihin pääsyn helpottamista, poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista kaikilla sektoreilla sekä kohderyhmille suunnattua viestintää.
Kailanto pitää kaikkia keinoja nykytilanteessa tärkeinä, mutta kaikkein oleellisinta olisi hänen mukaansa opioidikorvaushoidon ja päihdehoidon saatavuus: että arvioon ja hoitoon voi päästä nopeasti, hoidon lopettamisen kynnys olisi mahdollisimman korkea ja toisaalta hoitoon palaamisen kynnys mahdollisimman matala.
Kailannon mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että opioidikorvaushoidossa olevien päihteidenkäyttäjien kuolleisuus on merkittävästi pienempää verrattuna niihin, jotka eivät ole korvaushoidossa.
– Moniin maailman maihin verrattuna meillä ongelmakäyttäjistä on paljon pienempi osa korvaushoidossa tai päihdehoidossa, Kailanto sanoo.
– Meillä on jo olemassa olevia ja käytössä olevia keinoja, jotka ovat tehokkaita, mutta joiden saatavuus on vielä aivan liian pientä tarpeeseen nähden.