Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tutkija kommentoi kohua herättänyttä Ilmasto ja ravitsemus -selvitystä – "Monipuolinen kasvipohjainen ruoka on ravitsevaa ja ympäristöystävällisintä"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan tieteen näkökulmasta monipuolinen kasvisruoka on yksiselitteisesti ilmastoystävällisin ravinnonlähde. Katajajuuri kommentoi STT:lle keskiviikkona julkistettua Ruoka ja ilmasto -selvitystä, joka on herättänyt sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua.

– Isossa kuvassa tieteelliset tutkimukset osoittavat, että monipuolisella kasvipohjaisella ruokavaliolla saadaan tyypillisesti ilmastopäästöt pudotettua mahdollisimman pieniksi, Katajajuuri toteaa.

STT uutisoi keskiviikkona Ruoka ja ilmasto -selvityksestä otsikolla: Selvitys: Sekasyöjän ruuasta vähiten päästöjä – jos päästöt suhteutetaan ravintoaineiden saantiin.

Selvityksessä ravintosuositusten mukainen sekasyöjän ruokakassi oli ympäristöystävällisin vaihtoehto, kun ruoan päästöt suhteutettiin siitä saataviin ravintoaineisiin. Vertailussa ei kuitenkaan ollut mukana yhtäkään ruokakassia, joka olisi perustunut täysin kasviperäisiin elintarvikkeisiin.

Pienen hiilijalanjäljen lisäksi monipuolisella kasvipohjaisella ruokavaliolla voidaan Katajajuuren mukaan saavuttaa ravitsemuksellisesti tasapainoinen kokonaisuus.

Katajajuuri on tutkinut Lukessa ruokatuotteiden hiili- ja muita ympäristöjalanjälkiä 20 vuotta. Hänen mukaansa ajatus suhteuttaa ruoan ympäristövaikutuksia siitä saataviin ravintoaineisiin on sinänsä kiitettävä. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että tehtävä on monimutkaisempi kuin miltä aluksi saattaa kuulostaa.

– Laskentamallit ja -tavat sekä käytännöt, joilla eri tuotteiden hiilijalanjälkiä lasketaan, saattavat erota toisistaan huomattavasti. Menetelmissä ja niiden soveltamisessa on jopa satoja tekijöitä, jotka vaikuttavat kukin tuotteiden hiilijalanjälkeen, Katajajuuri selittää.

MTK tilasi selvityksen

Ruoka ja ilmasto -selvityksen tilasi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK konsulttiyhtiö Envitecpolikselta . Selvitystä varten kootut ruokakassit pohjautuivat S-ryhmän ostodataan. Datan pohjalta oli muodostettu neljä ostajaprofiilia, joiden kasseissa painottuivat erilaiset tuotteet. Vaikka kassit oli muodostettu suoraan ostodatan pohjalta, yhtä niistä oli muokattu niin, että siitä oli poistettu maito- ja lihatuotteet.

Kyseessä oli ostajaprofiilin "alle 34-vuotias isossa kaupungissa asuva sinkku tai pariskunta" ruokakassi. Selvityksen tekijöiden mukaan kassia oli muokattu, koska liha ja maitotuotteet eivät painottuneet kyseisessä ostajaryhmässä. Sen sijaan siinä painottuivat kasviperäiset tuotteet enemmän kuin missään muussa ryhmässä.

Dataan pohjautuvien ruokakassien lisäksi vertailuun koostettiin vielä ravintosuositusten mukainen sekasyöjän kassi.

Jokaiselle kassien sisältämälle tuotteelle laskettiin ravintoainetiheyspisteet ja hiilijalanjälki. Tämän jälkeen näistä muodostettiin vertailuluku, jota kutsuttiin CO2-ravintoainetiheysindeksiksi. Indeksin avulla vertailtiin, kuinka paljon hiilipäästöjä kasseista syntyy suhteessa niiden sisältämään ravintoaineiden määrään.

Suositusten mukainen ruokakassi nappasi voiton niukasti ohi kasvipainotteisen kassin, jossa oli kuitenkin mukana lohta ja kananmunaa. Kun tulokset vielä pyöristettiin, erot tasoittuivat pois.

"Ta rkoitus ei ollut verrata eri ruokavalioita"

Selvityksestä vastannut hiililaskennan johtava asiantuntija Senja Arffman Envitecpolikselta sanoo, että puhtaasti kasviperäisistä tuotteista koostuneet ruokakassit eivät painottuneet ostodatassa. Siksi sellaista ei ollut vertailussa mukana.

– Halusimme pohjata selvityksen todellisiin ostotapahtumiin. Pelkät vegaaniostokset eivät painottuneet missään ryhmässä koko ryhmän tasolla, Arffman sanoo.

– Ajatuksena ei ollut vertailla eri ruokavalioita vaan erilaisia kauppakasseja ja eri talouksien ostokäyttäytymistä.

Hänen mukaansa S-ryhmän ostodatasta ei ollut siis mahdollista muodostaa ostajaprofiileja esimerkiksi ihmisten ruokavalioiden perusteella. Sen sijaan muodostetut ryhmät olivat alle 34-vuotias isossa kaupungissa asuva sinkku tai pariskunta, lapsiperheelliset koko Suomen alueelta, taajama-alueella asuva 35–64-vuotiaiden pientalous sekä maaseudulla asuva yli 64-vuotiaiden pientalous.

Erikoistutkija Katajajuuri uskoo, että jos vastaavassa vertailussa olisi mukana monipuolisesti koostettu kasvispohjainen ruokakassi esimerkiksi kotimaisella luonnonkalalla höystettynä, se kiilaisi todennäköisesti ykköspallille. Hän huomauttaa, että tällaista tutkimusta ei ole kuitenkaan tieteessä tehty.

– Keskeinen kysymys kuuluu, miten kassit koostetaan, kuinka päästöt ja ravitsemusindeksi määritetään sekä miten ja mihin pohjautuen nämä yhdessä huomioiva indeksi kehitettäisiin. Jos se olisi mahdollisimman kurantti, uskoisin, että kasvipohjainen ruokakassi olisi aika kärjessä, Katajajuuri sanoo.

– Tämähän vaatisi ison tieteellisen tutkimuksen tällaisten kassien lähtökohdista, mitä ei ole käsittääkseni maailmallakaan toteutettu. Sellainen olisi oikeastaan ihan järkevää tehdä.

---

Juttua on korjattu klo 20.30: Luken erikoistutkijan etunimi on Juha-Matti, ei Jussi-Matti.

Juttua on korjattu 11.2. klo 17.10: Juttua on korjattu. Aiemmin jutussa puhuttiin virheellisesti todellisista ruokakasseista, jotka oli koostettu S-ryhmän ostodatan pohjalta. Alle 34-vuotiaiden kaupunkilaisten ostoskassi ei kuitenkaan ollut täysin todellinen ostodataan perustuva ruokakassi, koska selvityksen tekijät olivat karsineet siitä pois maito- ja lihatuotteet. Näin oli toimittu siksi, että liha ja maitotuotteet eivät painottuneet kyseisessä ostajaryhmässä, vaan siinä painottuivat kasviperäiset tuotteet.

Kyseinen ostajaryhmä oli myös ilmaistu jutussa osin virheellisesti. Aiemmin kerrottiin, että ryhmällä tarkoitettiin 34-vuotiaita isossa kaupungissa asuvia sinkkuja tai pariskuntia. Todellisuudessa ryhmä koostui alle 34-vuotiaista isossa kaupungissa asuvista sinkuista tai pariskunnista.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.