Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudessa seksuaalirikoslainsäädännössä raiskauksen määritelmä muuttuisi suostumusperusteiseksi ja keskeistä olisi uhrin oma tahto

Mikäli hallituksen lakiesitys seksuaalirikoksista hyväksytään eduskunnassa, jatkossa sukupuoliyhteydestä ilman molempien osapuolten suostumusta rankaistaan raiskauksena.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö muuttuisi hallituksen esityksen mukaan ensi vuoden alusta lähtien muun muassa siten, että raiskauksen määrittelyssä jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutettaisiin esityksen mukaan suostumusperusteiseksi, kertoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotustilaisuudessa.

– Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti, sanoi Henriksson.

Esityksen mukaan yhdyntää ei pidetä vapaaehtoisena, jos ihminen ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut vapaaehtoisuuttaan. Vapaaehtoisuutta ei olisi myöskään se, jos yhdyntään on pakotettu tai ihminen ei muuten ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan.

Esimerkkejä tällaisista tilanteista olisivat esityksen mukaan muun muassa ihmiseen kohdistettu väkivalta tai jos ihmisellä ei ole aitoa mahdollisuutta valinnanvapauteen toisen osapuolen valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi.

Henriksson kertoi hallituksen antaneen esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta eduskunnalle tänään. Uuden lainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Suostumuksen puute keskeiseksi myös muissa rikoksissa

Lakiesityksessä raiskauksena rangaistavien tekojen ala laajenisi nykyisestä. Oikeusministeriön mukaan raiskauksen määrittelyssä tavoitteena olisi varmistaa seksuaalisen teon kohteena olleen ihmisen oma tahto, eikä vain se, miten teon tekijä on menetellyt.

Ministeriön mukaan esityksen raiskaussääntely vastaa nyt monelta osin Ruotsissa käytössä olevaa lainsäädäntöä, johon monet lausunnonantajat viittasivat jo esityksen lausuntokierroksella.

Henriksson kuvaili lakiuudistusta historialliseksi. Hänen mukaansa suostumus on jatkossa myös muiden seksuaalirikosten osalta keskeinen piirre.

Henriksson korosti, että jokaisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tulee olla koskematon.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että näiden vakavien rikosten uhrien asema paranee ja syylliset joutuvat aiempaa kovempaan vastuuseen, sanoi Henriksson.

Lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistukset ankarammiksi

Henrikssonin mukaan myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset muuttuisivat uuden lainsäädännön mukaan ankarammiksi.

– Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä, sanoi Henriksson.

Esityksen mukaan nykyinen 16 vuoden suojaikäraja säilytettäisiin laissa ja samalla sitä vahvistettaisiin. Tätä nuorempiin lapsiin kohdistuvat sukupuoliyhteydet olisivat Henrikssonin mukaan lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksina.

Oikeusministeriön mukaan vähimmäisrangaistus olisi kaksi vuotta vankeutta, jolloin rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdottomaan vankeuteen.

– Tämä olisi laissa uusi, ankara rikos. Enää ei tarvitsisi arvioida, pakotettiinko lapsi tai suostuteltiinko häntä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa vanhempi aikuinen on ollut lapseen sukupuoliyhteydessä, kertoi Henriksson.

Lähtökohtana on oikeusministeriön mukaan se, että lapsi ei voi itse tehdä kunnollista päätöstä suostumisesta seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa.

Muutoksia tulisi esityksen mukaan myös muihin seksuaalirikossäännöksiin. Esimerkiksi seksuaaliseen ahdisteluun voisi syyllistyä muullakin tavalla kuin toista ihmistä koskettelemalla, ja toista ihmistä esittävän seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä rangaistaisiin. Rikoslaissa säännös pakottamisesta seksuaaliseen tekoon korvattaisiin esityksen mukaan säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Säännös vastaisi Henrikssonin mukaan pitkälti ehdotettua raiskaussäännöstä, mutta koskisi muita seksuaalisia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä.

Lisäksi Henrikssonin mukaan useimpien seksuaalirikosten rangaistuksia kovennettaisiin.

Kritiikkiä saaneeseen esitykseen tehtiin muutoksia

Oikeusministeriön asettaman työryhmän esitys seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta sai kovaa kritiikkiä sen lausuntokierroksella runsas vuosi sitten. Luonnos lakiuudistuksesta julkaistiin kesällä 2020.

Henrikssonin mukaan nyt eduskunnalle luovutettuun esitykseen tehtiin lausuntokierroksen jälkeen merkittäviä muutoksia.

Esimerkiksi osa lausuntokierroksella lausunnon antaneista asiantuntijoista piti seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta puutteellisena ja näki siinä jopa uhrin asemaa heikentäviä ehdotuksia. Mietintöä kritisoitiin muun muassa siitä, ettei seksuaalirikoksen uhrin haavoittuvuutta tai tekijän valta-asemaa tunnisteta.

Huolta aiheutti erityisesti 12–15-vuotiaiden lasten asema, sillä kriitikoiden mukaan suojaikäraja olisi käytännössä laskenut 16 vuodesta 12 vuoteen. Kriitikoiden mukaan ehdotuksessa annettiin liikaa painoarvoa lapsiuhrin omalle käyttäytymiselle.

Ehdotus sai lausuntokierroksella kritiikkiä myös haavoittuvassa asemassa olevien uhrien unohtamisesta. Erityisen haavoittuvia uhreja ovat esimerkiksi lapset, vammaiset, laitoksessa olevat ihmiset, iäkkäät ja mielenterveyskuntoutujat.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on ollut yksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen hankkeista.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.