Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lunta on enimmillään toista metriä: tilastojohtaja on tällä hetkellä Ilomantsi, mutta on hanki korkea muuallakin

Suomen lumisin paikkakunta on Pohjois-Karjalan Ilomantsi, jossa Naarvan havaintoasemalla oli keskiviikkoaamuna kunnioitettavat 113 senttimetriä lunta. Vähiten lunta oli Utön saarella Paraisilla Varsinais-Suomessa, neljä senttiä. Lumen syvyyden jaetulle kakkossijalle pääsivät Ristijärvi ja Suomussalmi Kainuusta, jossa oli lunta niukasti yli metrin, tarkemmin sanottuna 102 senttimetriä.

Mutta lumisia paikkakuntia on muitakin: Jos tarkasteluun otetaan suurimmat poikkeamat pitkän aikavälin keskiarvoista, löytyvät lumen syvyyden voittajat Juupajoelta, Kaustiselta ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Nimittäin Juupajoella on virallisenkin määritelmän mukaisesti poikkeuksellisen paljon lunta, kertoo meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

– Keskiviikkoaamun arvo oli 92 senttiä ja se on peräti 56 senttiä enemmän kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.

Kun Siiskonen käyttää sanaa poikkeuksellinen, tarkoittaa se, että kyseinen lumen syvyys tähän aikaan vuodesta toteutuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Kaustisella ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla poikkeama oli keskiviikkona yli 40 senttimetriä suurempi omaan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Kaustinenkin pääsee lumimäärällään poikkeuksellisten paikkakuntien joukkoon, mutta Vantaalla pitää tyytyä siihen, että määritelmällisesti lunta on ainoastaan harvinaisen paljon. Se tarkoittaa, että toistuvuus toteutuu harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa, mutta useammin kuin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.

– Näistä kolmesta voisi todeta, että siellä on havaintoasemaan nähden Suomen suurimmat poikkeamat pitkän ajan keskiarvosta, Siiskonen kiteyttää.

Muuallakin on hankikelejä riittämiin

Vaikka oma paikkakunta ei pääsisikään lumen syvyydessä kärkikastiin, ei huolta. Suurimmassa osassa Suomea on joka tapauksessa ajankohtaan nähden enemmän lunta kuin tavallisesti. Monilla alueilla reilusti enemmän.

– Melkein tuonne Oulun korkeudelle asti voi sanoa, että lunta on harvinaisen, jopa poikkeuksellisen, paljon.

Suurista kaupungeista Helsingissä lunta oli keskiviikkoaamuna lähes neljäkymmentä senttimetriä, joka oli melkein parikymmentä senttiä enemmän kuin tyypillisesti. Jyväskylässä ja Kuopiossa keskiviikon aamulukema oli hiukan yli 70 senttimetriä, mikä puolestaan oli kolmisenkymmentä senttiä enemmän kuin tyypillisesti. Tampereen lähistöllä Nokialla oli keskiviikkona nelisenkymmentä senttiä lunta, sekin enemmän kuin tavanomaisesti.

Metrisiä kinoksia oli takavuosikymmeninäkin

Lumisia talvia on ollut ennenkin. Ilmatieteen laitos on tilastoinut lumisia ja vähälumisia talvia suurimman lumensyvyyden mukaan Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä vuodesta 1911 lähtien.

Sen mukaan Helsingissä oli enimmillään lunta hieman toista metriä kevättalvella 1941. Melkein metriin päästiin vuosina 1931 ja 1916.

Jyväskylässä ylitettiin metri helmikuussa 1953. Melkein metriin päästiin vuosina 1956 ja 1981. Sodankylässä on päästy reiluun metriin kolme kertaa. Kevättalvella 2020 hanki oli 127 senttimetriä korkea, eikä kevättalvella 2000 ja 1993 jääty kauaksi tästä.

Hyvin vähän lunta oli Helsingissä talvikaudella 2019–2020, jolloin lunta oli vain jokunen senttimetri. Jyväskylässä jäätiin alle kahdenkymmenen senttimetrin talvella 2013–2014. Sodankylässä vähälumisia talvia oli 1930-luvulla sekä 1950-luvulla, jolloin suurin lumensyvyys oli puolisen metriä.

Lumipeite on paksuimmillaan yleensä kevättalvella.

Ilmatieteen laitoksen verkossa olevan lumensyvyystilaston tuoreimmat tiedot on tarkistettu syksyllä 2020.

Tie voi reikiintyä yllättäen

Luminen talvi ei sinällään haittaa erityisemmin maanteiden kuntoa, vaikka aurattavaa toki on paljon. Tien kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Otto Kärki Väylävirastosta kertoo, että pahinta myrkkyä keskitalven teille ovat märät keliolosuhteet ja olosuhteet, joissa lämpötila sahaa nollan molemmin puolin samalla kun nastarenkaat kuluttavat tien pintaa. Tällaista on ollut etenkin vilkasliikenteisessä eteläisessä Suomessa.

– Silloin tietysti päällysteet tuppaavat vaurioitumaan ja reikiintymään, ja myös olosuhteet päällysteiden paikkaamiselle ovat huonot verrattuna keväämmälle, jolloin on kuivempaa ja aurinkoisempaa.

Asfaltti reikiintyy jäätymisen, sulamisveden ja tien kuormituksen vaikutuksesta. Reikiintyminen voi pahentua nopeasti, kun se kerran pääsee alkuun. Lämpötilan laskiessa asfalttiin päässyt vesi laajenee jäätyessään, ja laajentuessaan se irrottaa kiviä tai kokonaisia paloja haurastuneesta pinnasta. Tilanne voi pahimmillaan elää hyvin paljon vuorokaudenkin aikana, jolloin tiessä voi olla yllättävä reikä edessä, varoittelee Kärki.

– Vaikeinta on ollut Etelä-Suomessa juuri sateiden ja ääri-ilmiöiden vuoksi. Koko maata ajatellen lämpötilan sahaamista ei ole tapahtunut tavanomaista enempää. Pikemminkin niin päin, että pitkään jatkunut pakkanen on ollut teiden päällysteiden kannalta hyvä, Kärki arvioi.

Vielä on varhaista arvioida, miten paljon tiet ovat kärsineet talvesta, sillä monin paikoin talvikelit ovat olleet verraten tavanomaisia, vaikka lunta on paljon ollutkin. Kelirikkotilanne selviää keväämmällä, kun lumet alkavat sulaa ja sen myötä myös routavaurioiden suuruus paljastuu.

– Jos on aurinkoista ja tuulista, se kuivattaa tien pintaa ja on edullinen päällystetylle tieverkolle. Jos sataa vettä, on se myrkyllistä päällysteiden kunnolle ja sorateille.

Kärki ennakoi, että kelirikkotilanne voi tulevana keväänä olla paikoin tavanomaista hankalampi.

– Alueellista eroa varmaan on. Esimerkiksi Lapissa saattaa olla vaikeampi.