Venäläiset ostajat eivät osallistuneet Saga Fursin turkishuutokauppaan – "Turkisala on erittäin surullisin mielin seurannut Ukrainan sotaa"

Venäläisiä ostajia ei osallistunut turkisyhtiö Saga Fursin maaliskuun huutokauppaan kuluneella viikolla, kertoo yhtiön väistyvä toimitusjohtaja Magnus Ljung.

– Tällä hetkellä Saga Fursin suunnitelmissa ei ole myydä Venäjälle. Koko kansainvälinen turkisala on erittäin surullisin mielin seurannut Ukrainan sotaa, Ljung kirjoittaa sähköpostitse.

Saga Furs tiedotti perjantaina, että Ljung jättää toimitusjohtajan paikan välittömästi ja että tilalle tulee HKScanista siirtyvä Markus Gotthardt.

Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton (Fifur) tilastojen mukaan kaikista Suomesta viedyistä minkinnahoista päätyi viisi prosenttia Venäjälle ja muualle Itä-Eurooppaan kaudella 2020–2021. Ketunnahoista osuus oli myös viisi prosenttia.

– Ukrainan sodan myötä on ymmärrettävä se, että tämä osuus jää nyt uupumaan. Se tarkoittaa meille miljoonatappioita menetettyinä myyntituloina, kertoo Fifurin toiminnanjohtaja Marja Tiura.

Hän kuvailee, että mahdollinen venäläisten ostajien boikotti on toteutunut ikään kuin automaattisesti.

Kiinan osuus on sekä minkin- että ketunnahkojen viennistä lähes 80 prosenttia. Joinakin aiempina vuosina Venäjänkin osuus on ylittänyt 20 prosenttia.

Tiura kertoo, että huutokaupat ovat tärkein tapa myydä turkiseläinten nahkoja.

Kaiken kaikkiaan maaliskuun huutokauppa epäonnistui pahoin. Tarjotuista 2,5 miljoonasta minkinnahasta myytiin vain viidennes ja ketunnahoista sekä suomensupinahoista vajaat 40 prosenttia.

Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli vain 27 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten päästiin 104 miljoonaan euroon. Maaliskuun ostot menivät pääosin Etelä-Koreaan ja Kiinaan, mutta niitä tehtiin myös eurooppalaiselle muotiteollisuudelle.

– Maaliskuun minkkihuutokaupan tulos oli pettymys, sillä ostoja tehtiin vain välittömään tarpeeseen, Ljung pahoittelee.

– Ukrainan sota vaikutti voimakkaasti koko huutokauppaan. Sota heijastuu koko tuotantoketjuun esimerkiksi kuljetusten vaikeutumisena, nousevina kustannuksina sekä kaiken epävarmuuden kasvuna.

Huutokaupassa myös ukrainalaisia minkinnahkoja

Ljungin mukaan muutama viikko sitten näytti siltä, että maaliskuun huutokauppaan osallistuisi enemmän ostajia kuin yhteenkään korona-aikana järjestettyyn huutokauppaan. Ukrainassa syttynyt sota muutti kuitenkin tilanteen nopeasti.

Kiinassa koronaan liittyvät rajoitukset ovat yhä voimassa, joten odotukset alkukauden ostojen suhteen olivat Ljungin mukaan jo lähtökohtaisesti varovaisia. Hän kertoo, että Kiinassa volyymiostot tehdään vasta myöhemmin kauden aikana.

Saga Fursin huutokaupassa myydään myös ukrainalaisia minkinnahkoja. Tiuran mukaan ukrainalainen minkki on hyvälaatuista.

– Tämä tuotanto jää pois ainakin tämän vuoden osalta, hän sanoo.

Ukraina on suurempi minkinnahkojen tuottaja kuin Suomi. Ukraina tuottaa noin 1,5 miljoonaa minkinnahkaa vuodessa, kun Suomen tuotanto on 800 000–1 000 000 nahkaa.

Venäjän hyökkäys vaikuttaa myös vientiin Kiinaan

Kaksi vuotta sitten alkanut koronakriisi on ajanut koko turkisalan vaikeuksiin. Tiura huomauttaa, että koronakriisi jatkuu Kiinassa edelleen.

– Juuri kun alkoi näyttää siltä, että tilanne helpottaa, syttyi tämä Ukrainan sota, Tiura sanoo.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Kiinan-vientiin siten, että kuljetuskustannukset nousevat, kun Venäjän ilmatilan kautta ei voi enää lentää.

Turkistilojen määrä on Tiuran mukaan laskenut jonkin verran koronan aikana. Tiloja on tällä hetkellä 581. Järjestö uumoilee, että määrä tulee laskemaan noin 40:llä. Osa tarhaajista lopettaa ja osa pitää välivuotta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka