Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kodin sähkölaitteisiin liittyvät tulipalot voisi usein estää ennalta

Suomalaiskodeissa tapahtuu vuosittain noin 2 000–2 500 sähkölaitteeseen liittyvää tulipaloa tai palonalkua. Kun katsotaan pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia, onnettomuudet ovat hieman vähenemään päin, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.

– Tilastoissa näkyvät luvut ovat vain jäävuoren huippu, ja läheltä piti -tilanteita tapahtuu varmasti paljon enemmän.

Lepistö sanoo, että sähkölaitteisiin liittyvien tulipalojen taustalla on usein ihmisen oma ajattelemattomuus tai huolimattomuus. Merkittävä osa paloista olisi siis estettävissä.

Esimerkiksi saunassa tehdään edelleen monenlaisia virheitä: kuivatetaan vaatteita tai lasketaan kiukaan päälle siivoustarvikkeita tai muita tavaroita ilman, että muistetaan ottaa niitä pois ennen saunan lämmittämistä. Kiukaan kiviä vaihdetaan, mutta asennusvirheet ovat yleisiä.

Lepistön mukaan yleistä on myös se, että sisätiloihin tarkoitettuja laitteita – yleensä jääkaappia tai pakastinta – säilytetään esimerkiksi parvekkeella tai kylmässä autotallissa. Jos esimerkiksi pakastimen ulkopuolella on 25 astetta pakkasta ja pakastin yrittää pitää lämpötilan 20 asteessa, elektroniikka menee sekaisin ja laitteeseen kertyy lämpötilanvaihtelun seurauksena helposti kosteutta.

Lepistön mukaan kaikki eivät tunnu olevan tietoisia myöskään siitä, että sähkölaitteet tulevat ajan kuluessa tiensä päähän. Jos laitteessa on jokin outo ominaisuus – valo vilkkuu, laite pitää jatkuvasti omituista ääntä tai esimerkiksi akku turpoaa tai kuumenee rajusti ladattaessa – on aika ostaa uusi laite tai mahdollisuuksien mukaan korjauttaa vanha.

– Olen saanut hälyttävissä määrin tietoa siitä, että ihmiset helposti jatkavat esimerkiksi puhelimen käyttöä, vaikka monenlaiset merkit osoittaisivat laitteen akun vaaralliseksi. Tällaiset riskit ovat todennäköisesti vain lisääntyneet viime vuosina.

Liesipalot vähenemässä

Joissakin asioissa on menty myös eteenpäin. Lepistön mukaan liesipalot tai -palonalut ovat todella yleisiä. Niitä oli pelastustoimen Pronto-tietokannan mukaan viime vuonna 871, mutta määrä on selkeästi vähentymässä.

– Näin on siitä huolimatta, että ihmiset ovat olleet korona-aikana enemmän kotona ruokaa laittamassa. Todennäköisesti asiaan on alettu kiinnittää huomiota – ei enää unohdeta ruokaa liedelle kiehumaan tai paistumaan eikä pidetä lieden lähellä helposti syttyviä asioita.

Induktioliesien yleistyminen on voinut tukea kehitystä: liedet eivät mene enää yhtä helposti päälle esimerkiksi lemmikkieläimen toiminnan seurauksena.

Valaisinpalot sen sijaan ovat hieman jopa lisääntyneet korona-aikana, kertoo Pelastusopiston opettaja Timo Loponen. Vaikka led-valot ovat selvästi muita valoja turvallisempia, osassa kodeissa on edelleen hehku- ja halogeenivalaisimia. Nykyään valaisinpaloja selittävät Loposen mukaan pääosin laite- tai asennusvirheet.

Vielä viisi vuotta sitten televisiot olivat yleisin sähköpalon syttymissyy Suomessa. Viime vuoden tilastoihin näitä on kirjattu enää seitsemän.

– LCD-tekniikkaan siirtymisen jälkeen televisioista näyttää tulleen jopa kodin turvallisimpia sähkölaitteita, Loponen sanoo.

Loponen muistuttaa myös palovaroitinten tärkeydestä suurimpien vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Palovaroittimet pitää testata säännöllisesti ja vaihtaa viimeistään kymmenen vuoden välein.

Vakuutusehtoihin kannattaa tutustua

Sähkölaitteisiin liittyvät palot on vakuutusyhtiöissäkin tunnistettu yhdeksi yleisimmistä palovahingoista, ja usein niihin liittyy ihmisten omaa huolimattomuutta tai tietämättömyyttä. Vakuutusyhtiöt pyrkivät ehkäisemään tällaisia vahinkoja suojeluohjeilla. Oman kotivakuutuksensa suojeluohjeisiin on tärkeää tutustua, Ifistä ja LähiTapiolasta muistutetaan.

Esimerkiksi LähiTapiolan kotivakuutuksen ehdoissa on tällaisia sähkölaitteisiin liittyviä suojeluohjeita: Sähköliettä on käytettävä valvotusti, ja kun huoneistosta poistutaan tai mennään nukkumaan, on varmistettava, että palovaarallisista kotitalouskoneista on virta katkaistu. Vaatteita tai muuta palavaa materiaalia ei saa kuivattaa eikä säilyttää kiukaan yläpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä.

– Lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvataan vahingot aina, kun ne ovat yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia – myös sähkölaitepalojen tapauksessa. Suojeluohjeilla pyritään ohjaamaan vakuutettujen toimintaa niin, etteivät he ainakaan myötävaikuttaisi vahinkojen syntyyn, LähiTapiolan kotivakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen kuvailee.

Jos vakuutuksen ottaja laiminlyö täysin suojeluohjeiden noudattamisen ja aiheuttaa vahingon ilmeisellä huolimattomuudellaan, vakuutusyhtiö voi alentaa vahingosta maksettavaa korvausta tai harvinaisissa ääritilanteissa jopa evätä sen.

Vauhkosen mukaan suojeluohjeiden lisäksi vakuutusehdoissa on myös rajoitusehtoja, jotka voivat poissulkea tiettyjä, esimerkiksi käyttövirheestä johtuvia vahinkoja vakuutuksen ulkopuolelle ja estää näin vahingon korvaamisen joko kokonaan tai osittain.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.