Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sairaaloissa varaudutaan todella vaikeaan kesään – pula hoitajien sijaisista pakottaa sulkemaan osastoja aiempaa enemmän

Osastoja suljetaan, palveluita leikataan ja voimavarat keskitetään akuuttia hoitoa vaativiin potilaisiin. Pääsyynä tähän on sairaanhoitopiirien mukaan se, että hoitohenkilökuntaa on saatu haalittua sijaisiksi huomattavasti aiempia kesiä vähemmän.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. johtaja Petri Virolainen sanoo, että alueella on hirveä pula hoitajista. Sijaisia ei ole saatu lähellekään sitä määrää, minkä sairaanhoitopiiri tarvitsisi.

– Meiltä puuttuu ainakin kolmannes siitä sijaistarpeesta, jota me toivoisimme. Meillä on hoitajapulaa, mutta meillä on myös lääkäripulaa päivystyksessä ja akuuteissa palveluissa, Petri Virolainen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa sairaanhoitopiirillä on edessään vaikein kesä kaikkiin edeltäviin verrattuna.

– Kesä näyttää todella hankalalta. Suurin ongelma on se, että emme saa potilaita jatkohoitoon. Tilanne on todella kriittinen.

Hoitajapula on pahentunut

Lapin sairaanhoitopiirin vs. johtaja Timo Tammilehto kertoo, että tulevaksi kesäksi on ollut erityisen vaikea saada varsinkin hoitajia.

– Olemme saaneet sijaisia aikaisempina kesinä, mutta tänä kesänä se on ollut hankalampaa kuin minään aikaisempana kesänä, Timo Tammilehto sanoo STT:lle.

Tammilehto arvioi, että hoitajapulaan vaikuttaa moni asia.

– Oppilaitoksista ei ehkä valmistu niin paljon hoitajia kuin aikaisempina vuosina. Hoitajista kilpaillaan, sillä samasta hoitajapulasta kärsivät myös kunnat.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) hakee koko ajan hoitajia sekä kesäksi että vakinaiseen työsuhteeseen, kertoo terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.

– Palkkaisimme vajaat sata hoitotyöntekijää, joista kymmeniä hoivapuolen tehtäviin.

Syinä hoitajapulaan Karhula mainitsee ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, lisääntyneet mitoitusvaatimukset ympärivuorikautisessa hoivassa ja hoitajien työmahdollisuuksien lisääntymisen niin yksityisissä kuin julkisissa palveluissa.

– Lisäksi meillä oli talvella talousasioiden takia yt-neuvottelut. Ne vaikeuttivat rekrytointia ja olisimme vakinaistaneet enemmän työntekijöitä.

"Rekrytoinnissa on ollut aiempia vuosia enemmän vaikeuksia"

Eksoten palveluksessa on noin 3 500 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Karhulan mukaan erityisesti perusterveydenhuollon henkilöstövaje heijastuu toimintaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallintoylihoitaja Marja Renholm kertoo, että Hus pyrkii rekrytoimaan kesäsijaisia aivan normaalisti.

– Tilanne hoitohenkilökunnan saatavuuden osalta on kuitenkin vaikeutunut. Meille on tulossa kesätöihin tuhat hoitotyöntekijöiden sijaista, Marja Renholm vastaa sähköpostilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylilääkäri Tuula Kieseppä tunnistaa ongelman.

– Työntekijöitä palkattaisiin normaalisti, mutta kesäsijaisten riittävässä rekrytoinnissa on ollut aiempia vuosia enemmän vaikeuksia, Kieseppä sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa alueiden välillä on vaihtelua ja kentältä on tullut huolestuneita viestejä henkilöstövajeesta.

– Me seuraamme tilannetta tiiviisti säännöllisissä tapaamisissa sekä perustason että erikoissairaanhoidon palveluiden järjestäjien kanssa.

Kieseppä muistuttaa siitä, että hoitajien rekrytoinnit kesäksi ovat vielä kesken.

– Toukokuun aikana täydennetään ja yritetään löytää alueilla toimenpiteitä, joilla osastoja voidaan mahdollisimman hyvin pitää auki.

Osastoja kiinni kesäksi ennätyksellisen paljon

Sairaanhoitopiireissä valmistaudutaan sulkemaan osastoja aikaisempia kesiä enemmän. STM:n Kieseppä sanoo, että lakon aikana tapahtuneilla osastojen sulkemisilla ei ole suoraa vaikutusta kesän toimintaan.

– Osastoja joudutaan todennäköisesti sulkemaan normaalia enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon vaikean työvoimapulan vuoksi.

Eksoten Tuula Karhulan mukaan Etelä-Karjalassa osastojen sulkeminen ei ole vielä varmaa.

– Uhkana on, että joudumme pitämään kesällä joitakin osastoja suljettuna.

Husilla on Marja Renholmin mukaan kesällä avoinna noin 2 000 sairaansijaa.

– Se on noin 200 sairaansijaa vähemmän kuin viime vuonna.

Varsinais-Suomessa varaudutaan Petri Virolaisen mukaan sulkemaan osastoja kesällä.

– Meidän pitää varautua sulkemaan enemmän normaalisti auki olevia osastoja ja toimintoja kuin olemme sulkeneet aikaisempina kesinä.

Virolainen uskoo, että erikoissairaanhoidon vaatimuksiin Varsinais-Suomessa riittää sekä hoitajia että hoitopaikkoja.

– Kiireellisessä hoidontarpeessa olevat potilaat me pystymme hoitamaan aika hyvin.

Lapin keskussairaala sulkee tulevana kesänä osastoja, mutta niin se on tehnyt aiempinakin kesinä, Timo Tammilehto kertoo.

– Osastoja emme joudu sulkemaan aikaisempia kesiä enempää. Meillä ne koskevat lähinnä poliklinikoita, joissa kiireetön toiminta on osin suljettuna.

Lisäksi Lapin keskussairaalan rakenteilla oleva laajennus aiheuttaa tänä kesänä erityisjärjestelyitä, jotka heijastuvat myös potilaiden hoitoon.

STM:n Kieseppä muistuttaa, että osa palveluista suljetaan tyypillisesti kesällä.

– Esimerkiksi kiireettömiä tutkimusyksiköitä suljetaan kesäisin. Alueiden omassa harkinnassa ja vastuulla on se, miten he arvioivat pystyvänsä turvaamaan lakisääteiset palvelut sulkemisista päättäessään.

"Hoitovelan korjaaminen kestää kuukausia"

Erikoissairaanhoidon vaatimuksiin pitäisi Varsinais-Suomessa riittää vielä Petri Virolaisen mukaan sekä hoitajia että hoitopaikkoja.

– Hoitotilanne on huonontunut jatkuvasti. Keskimääräinen hoitoonpääsyaika leikkauksiin on noin 40 vuorokautta, jota voidaan pitää kohtuullisena kansallisesti arvioituna.

Keskimääräinen hoitoonpääsyaika ei kuitenkaan kerro sitä, että joillakin erikoisaloilla suma seisoo.

– Meillä on ongelmia pysyä hoitotakuussa tietyillä erikoisaloilla, kuten silmätaudeissa, plastiikkakirurgiassa ja myös jossain määrin neurokirurgiassa. Neurokirurgiassa pystymme hoitamaan kiireelliset, kuten syöpäleikkaukset, mutta kiireettömällä puolella olemme vaikeuksissa.

Husin vs. hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander sanoo, että hoitajien lakko keväällä näkyi erityisesti kiireettömien potilaiden hoidossa.

– On hyvin vaikea arvioida yksittäisen asian vaikutusta, kun samaan aikaan on ollut koronaepidemian seurauksena henkilöstön sairauspoissaoloja ja merkittävä henkilöstövajaus, Ulander vastaa sähköpostilla.

Ulander muistuttaa, että vuoronvaihto- ja ylityökielto hankaloittavat myös jonojen ja hoitovelan purkua, mikä juontaa juurensa jo vuosiin 2020–2021 eli koronapandemian aikaan.

Hankalin jonotilanne Husissa on nyt Ulanderin mukaan tukielinkirurgiassa.

– Onneksi traumaperäisen kiireellisen leikkaushoidon tarve on vähentynyt, joten olemme pystyneet tuottamaan myös suunniteltua ei-kiireellistä hoitoa.

Ulanderin mukaan jonojen lyhentäminen onnistuu yleensäkin huonosti kesälomakautena.

– Hoitovelan korjaaminen kestää kuukausia. Toukokuun alussa Husissa oli yli 180 vuorokautta odottaneita 5 564, kun vastaava määrä huhtikuun alussa oli 4 705.

Lapin sairaanhoitopiirin Timo Tammilehto muistuttaa, että sairaanhoitopiiri on yksi niistä alueista, joka ei ole ollut hoitajien lakkojen piirissä. Muiden kunta-alan työntekijöiden lakkoilu vaikutti kuitenkin välillisesti myös Lapin alueella.

– Kiireellisiä hoitoja peruttiin, kuten muissakin sairaaloissa. Tuolta ajalta jouduttiin perumaan paljon myös kiireettömiä toimenpiteitä. Niitä yritetään nyt kesän aikana paikkailla ja kuroa kiinni mahdollisuuksien mukaan.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin johtajaylilääkäri Marjo Numminen kertoo Eksoten tavoittaneen melko hyvin hoitotakuurajat.

– Jonotusajat ovat kasvaneet, mutta meillä on täällä vielä kohtalaisen hyvä tilanne. Yli hoitotakuurajojen jonottavia on vain vähän, Marjo Numminen vastaa sähköpostilla.

Korona-aalto saattaa sotkea syksyä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan perusterveydenhoitoon pääsi viikon kuluessa 60 prosenttia asiakkaista tämän vuoden huhtikuussa. Kymmenen prosenttia asiakkaista pääsi perusterveydenhoitoon huhtikuussa 8–14 vuorokaudessa, vajaat 20 prosenttia 15–30 vuorokaudessa ja runsaat kymmenen prosenttia 1–3 kuukauden kuluessa.

Erikoissairaanhoidossa hoitotakuun raja on puoli vuotta. Yli puoli vuotta hoitoonpääsyä odottaneita oli maaliskuun lopussa runsaat 10 600. Tämän vuoden tammikuussa heitä oli hieman yli 11 200.

Kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen hoitoonpääsyä odottaneita asiakkaita oli maaliskuun lopussa lähes 30 700. Se on lähes 3 800 enemmän kuin viime viime vuoden lopussa, jolloin heitä oli lähes 26 900. Kaikkiaan yli kolme kuukautta hoitoonpääsyä odottaneita oli maaliskuun lopussa yhteensä lähes 41 300.

Alle 23-vuotiaiden mielenterveyspuolella hoitotakuun raja on 3 kuukautta. Maaliskuun lopussa psykiatriseen hoitoonpääsyä jonotti 621 nuorta, kun vastaava luku oli tammikuussa 578.

STM:n Tuula Kieseppä sanoo, että tyypillisesti syksy on aikaa, jolloin kesän hoitojonoja puretaan. Hän kehottaa huomioimaan todennäköisesti syksyllä saapuvan seuraavan korona-aallon.

– Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen syksyllä aiheuttaa huolta. Tällöin pitää pyrkiä varautumaan miettimällä keinoja, jolla pystytään vastaamaan koronan mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeeseen ja purkamaan samalla hoitojonoja.

---

Korjattu aiempaa juttua klo 12.14: Kaikkiaan yli kolme kuukautta hoitoonpääsyä odottaneita oli maaliskuun lopussa yhteensä lähes 41 300. Lukuun sisältyy sekä kolmesta kuuteen kuukauteen odottaneet että yli puoli vuotta odottaneet, mikä ei käynyt aiemmin selkeästi ilmi.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.