Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Seuraavaksi nousevat vilja-, liha-, ja maitotuotteiden hinnat, ennakoi Luke – kotitalouden ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli 500 eurolla

Ruoan hinnan nousu iskee seuraavaksi vilja-, liha-, ja maitotuotteisiin, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke) maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessaan.

Ruoan hinnan arvioidaan nousevan tänä vuonna mahdollisesti jopa 10 prosenttia viime vuoden keskimääräisestä hintatasosta. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi hinnan nousun kiihtymistä entisestään.

– Tämä tarkoittaa sitä, että loppuvuonna ruoan hinta nousisi keskimäärin 12,5 prosenttia, sanoi Luken erikoistutkija Hanna Karikallio suhdannekatsauksen julkistustilaisuudessa.

Karikallion mukaan ensimmäisellä vuosikolmanneksella ruoan hinta nousi keskimäärin viisi prosenttia.

Alkuvuonna ruoan hintaa on nostanut erityisesti kahvin, kalan ja vihannesten kallistuminen. Kahvin hinta oli helmikuussa kolmanneksen korkeampi kuin edellisen vuoden helmikuussa.

Viime vuonna ruoan hinta nousi keskimäärin vain 0,6 prosenttia.

Lihan kallistuminen vasta tulossa

Keskimääräisen kotitalouden ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli 500 eurolla.

– Myös ensi vuoden alussa ruoan hinta nousee vielä merkittävästi, Karikallio sanoi.

On odotettavissa, että tuleva hintojen nousu tulee näkymään siinä, mitä kuluttajat kaupasta ostavat.

– Siirtymisellä edullisempiin tuotteisiin voi olla merkittäviäkin vaikutuksia elintarvikeketjussa. Erityisesti tämä saattaa heikentää alan kannattavuutta ja myös esimerkiksi lisätä tuonnin kautta tulevaa kilpailua, Karikallio sanoi.

Lihan hinnassa isoimmat muutokset ovat vasta tulossa.

– Todennäköisesti se osuu loppukesään tai syksyyn, arvioi Luken erikoistutkija Csaba Jansik julkistustilaisuudessa.

Kallistuvat lihatuotteet ja tuotantoa koetteleva kustannuskriisi saattavat vähentää sekä lihan kulutusta että tuotantoa.

Siipikarjanlihan kulutus on kuitenkin yhä ollut kasvussa.

– Tässä herääkin se kysymys, tuleeko broilerista seuraava vähittäiskaupan sisäänheittotuote, Jansik pohtii.

Toisaalta myös siipikarjanlihan hintaan kohdistuu nousupainetta.

Ukrainan viljantuotanto katoaa markkinoilta

Ruoan hintojen nousun taustalla on esimerkiksi energian hinnan nousu.

– Maakaasusta tehdään typpilannoitteita, ureaa ammoniakin kautta, öljyä käytetään polttoaineena ja kuljetuksiin, Jansik kuvailee polttoaineiden käyttötapoja maataloudessa.

Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sekä Venäjä että Ukraina ovat merkittäviä viljan ja öljykasvien tuottajia.

– Ukrainan osuuden voi katsoa kokonaan pois pudonneeksi.

Venäjä sen sijaan vie yhä viljaa, mutta hyvin paljon vähemmän ja hitaammin kuin ennen. Sanktioiden vuoksi laivayhtiöt eivät kulje Venäjälle, joten Venäjä kuljettaa viljaa omilla pienemmillä laivoillaan.

Suomi on viljan suhteen melko omavarainen, mutta viime vuoden heikon sadon vuoksi osa kotimaan kulutuksesta on katettu varastoilla.

Viejämaiden varastot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti. Jansik tuo esiin, että yhtä aikaa pitäisi korvata sodan tuottama lovi ja vastata maailman kasvavan väestön aiheuttamaan kysyntään.

Öljy- ja valkuaiskasvien tuontia Venäjältä pitäisi pystyä korvaamaan

Nousseet viljan ja öljykasvien hinnat heijastuvat lihan ja maidon tuotantoon. Soijapavusta, rapsista ja auringonkukasta puristetut rouheet ovat eläintuotannossa tärkeitä proteiininlähteitä ja rehureseptien ainesosia.

Öljykasvien omavaraisuusaste on viime vuosina laskenut ennen kaikkea kotimaisen rypsin- ja rapsintuotannon vähenemisen vuoksi. Jansikin mukaan Suomi tuottaa itse noin viidesosan tarpeestaan.

Venäjän osuus öljykasvirouheiden tuonnista Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Viime vuonna yhteenlasketusta soija-, rapsi- ja auringonkukkarouheesta runsas kolmannes oli peräisin Venäjältä. Tuonti Venäjältä loppui maaliskuun alussa.

Jansikin mukaan yksi ratkaisu on rouheiden käytön vähentäminen Suomessa. Nautakarjatiloilla väkirehujen ja sitä kautta rapsirouheen käyttöä voisi korvata nurmisäilörehulla, mutta sikojen tai siipikarjan ruokinnassa tämä ei onnistu.

– Toinen, paljon todennäköisempi vaihtoehto on se, että täytyy etsiä maailmanmarkkinoilta vastaavia tuotteita.

Nousseiden hintojen vuoksi Suomessa on kylvetty hieman enemmän öljy- ja palkokasveja kuin vielä helmikuussa vaikutti.

Maatalousyrittäjän tuntipalkka on seitsemän euroa

Rehujen ja viljan hintojen nousu koettelee kovimmin lihantuotantotilojen taloutta. Suomalaisille lihatiloille rehukustannukset ovat suurin yksittäinen kuluerä.

Lihatilojen maksuvalmius on vähentynyt.

– Nyt puhutaan siis siitä, että kassakriisi on sitä luokkaa, että monet lihatilat eivät pysty maksamaan laskujaan, Jansik sanoi.

Lannoitteiden ja energian hintojen nopea nousu iskee kaikenlaisten maatilayritysten kannattavuuteen laajasti.

Luken tutkijan Jukka Tauriaisen mukaan maatalousyrittäjän työtunnille jää tänä vuonna palkkaa 7,1 euroa ja omalle pääomalle korkoa 1,6 prosenttia.

Ensi vuoden näkymät eivät ole sen valoisammat, sillä kustannusten nousun ennakoidaan jatkuvan.

– Elleivät tuottajahinnat nouse ripeästi ja riittävälle tasolle, niin on odotettavissa, että ensi vuosi on vielä tätäkin vuotta hankalampi, sanoi Tauriainen.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.