Kotipuutarhureilta on vaadittu malttia ennen sormien työntämistä multaan – kylmä sää voi vahingoittaa liian aikaisia istutuksia

Tavanomaista myöhemmin saapunut kevät ja viileä sää ovat vaikuttaneet monin tavoin kotipuutarhureiden elämään. Kukkia ja vihanneksia istuttaville maltti on tarpeen, sanoo ProAgrian puutarhatuotannon kehityspäällikkö Nina Sevelius.

– Kotipuutarhoilla on saanut olla varovainen sen suhteen, milloin ja miten kasveja istuttaa ulos.

Eniten Sevelius sanoo kylmän kevään tuottavan päänvaivaa yksivuotisille kasveille.

– Monet liian aikaisin ulos istutetut yksivuotiset kasvit, kuten kukat ja vihannekset, ovat kärsineet vaurioita kylmän sään takia. Myös monivuotisten kasvien kasvun alkuun lähteminen on hidastunut.

Kotipuutarhurit tosin osaavat hyödyntää myös sisätiloja esikasvattamisessa. Kylmän kevään jatkuminen pitkään saattoi tuoda ongelmia mukanaan tässäkin tapauksessa.

– Esimerkiksi tomaatin taimet voivat kasvaa niin isokokoisiksi, että niitä joudutaan istuttamaan ulos sisätilan loppuessa kesken.

Ruukkujen nostelusta saa hyötyliikuntaa

Taimien peittäminen harsoilla, taimien kasvattaminen kasvihuoneessa tai kasvatustunneleita hyödyntämällä tarjoavat jonkin verran suojaa kylmyydeltä.

– Jos käytössä olevaa kasvihuonetta lämmittää, niin energian käytöstä syntyy kustannuksia. Harso on paras tapa, Nina Sevelius sanoo.

Ruukkukasvatusta suosiville tarjolla on hyötyliikuntaa. Ruukut voi tarvittaessa nostella sisätiloihin kylmältä suojaan.

Kasvukauden lähdettyä käyntiin kotipuutarhurin on muistettava huolehtia lannoituksesta ja kastelusta.

– Kasveilla pitää olla lannoitteita käytössään joko kompostilannoituksella tai jotenkin muuten. Tasainen kastelu on myös tärkeää varsinkin jos tulee hellejaksoja.

Kauppapuutarhaliiton mukaan suomalaiset ostavat vuosittain noin 35 miljoonaa kesäkukkaa. Suomessa on yli 400 kesäkukkia viljelevää puutarhaa.

"Marjojen kukat vaurioituvat usein kylmässä"

Marjakasveille kylmä kevät tietää ongelmia erityisesti silloin, jos pakkasta tulee kukinnan ollessa jo käynnissä. Näin Nina Sevelius arvioi ainakin jossain päin maata jo tapahtuneen.

– Marjojen kukat vaurioituvat usein kylmässä, vaikka itse kasvi ja sen lehdet kestävät kylmää ilmaa. Jos marjapensas ei tuota kukkia, se ei myöskään tuota marjoja kesän aikana.

Sevelius muistuttaa, että myös varhainen ja lämmin kevät voi olla marjojen kannalta todella tuhoisa. Kylmän säärintaman saapuminen varhaisena keväänä voi tietää ongelmia.

– Lämpimänä keväänä marjakasvit kukkivat aikaisin. Suurin ongelma syntyy silloin, jos kukinnan aikana tulee yhtäkkiä kylmiä öitä.

Seveliuksen mukaan tässä vaiheessa on vaikea sanoa, millaista marjasatoa kotipuutarhurit voivat odottaa.

– Se riippuu siitä, miten kevät jatkuu. Suurin syy marjasadon laskuun on kylmät yöt kukinnan aikana. Ammattipuutarhoilla tähän osataan varautua suojaamalla kasvustoja harsoilla.

Ihmiset ovat Seveliuksen mukaan aiempaa kiinnostuneempia marjoista, niiden terveysvaikutuksista ja kotimaisuudesta. Syyksi kiinnostuksen kasvuun hän näkee pari vuotta kestäneen koronapandemian.

– Suomalaiset eivät ole voineet matkustaa niin paljon, joten heillä on ollut enemmän rahaa käytettävänään kotimaisuuteen ja lähiruokaan.

Petopunkkien ja petohyönteisten välillä voi olla tasapaino

Puutarhaliiton asiantuntija Hanna Skogster sanoo, että kolea kevät on hidastanut tuholaisten liikkeelle lähtöä.

– Kun sää on ollut viileä eivät puutarhan tuholaiset ole vielä lähteneet liikkeelle. En ole kuullut tuholaisista enkä ole havainnut omalla kotipihallani kirvoja tai muita tuholaisia, Hanna Skogster sanoo.

Skogster kertoo omiin havaintoihinsa perustuen, että tähän mennessä mistään suurista tuholaisinvaasioista ei ole vielä havaintoja.

– Jo muutama lämmin päivä saattaa käynnistää tuholaisten invaasion ja ne voivat lisääntyä nopeasti. Tuholaisia voi tulla yllättäen ilmavirtojen mukana kauempaakin.

Trendi puutarhanhoidossa on Skogsterin mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

– Kotipuutarhoille en suosittele kemiallisten kasvinsuojeluaineiden eli ’’myrkkyjen’’ käyttöä. Rikkakasvien poistamiseen suositellaan mekaanista kitkentää.

Tuholaisten kemiallisen torjunnan sijaan hän suosittelee puutarhan kasvuston pitämistä monipuolisena.

– Monipuolinen kasvillisuus tarjoaa elinympäristöjä lukuisille eri eliöille ja tasapaino kasveille haitallisten tuhoajien ja niiden luontaisten vihollisten, kuten petopunkkien ja petohyönteisten, välillä säilyy. Myös tuhohyönteisiä syövät linnut viihtyvät kotipuutarhan puissa ja pensaissa.

– Monipuolista kasvillisuutta pitämällä myös eliöstö on mahdollisimman monipuolinen ja sieltä löytyy myös luontaisia vihollisia tuhoeliöille, Hanna Skogster sanoo.

ProAgrian Nina Sevelius kehottaa tutustumaan hyönteisiin ennen tuholaisten torjuntaan ryhtymistä.

– Kaikki hyönteiset eivät ole lainkaan tuholaisia. Monet niistä ovat hyödyllisiä ja ne syövät puutarhassa olevia tuholaisia.

– Esimerkiksi leppäkertun toukka syö kirvoja. Sitä ei pidä missään mielessä poistaa. Turhaan ei pidä käyttää kasvinsuojeluaineita.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka