Turkin Suomelta haluamat myönnytykset ovat kuuma peruna eduskuntapuolueille

Turkin Suomelta haluamat myönnytykset Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi ovat kuuma peruna ja vaikea pala kahdeksalle suurimmalle eduskuntapuolueelle, käy ilmi STT:n puolueille viikonloppuna tekemästä kyselystä.

Suurimpien hallituspuolueiden SDP:n ja keskustan eduskuntaryhmät kieltäytyivät vastaamasta kyselyyn kokonaan, ja monilta eduskuntaryhmiltä saatiin STT:n kysymyksiin vain yksi ympäripyöreä yleisvastaus.

Turkille mahdollisesti tehtävien myönnytysten sensitiivisyyttä kuvastaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen vastaus. Mykkäsen mukaan kokoomus tukee pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta Suomen Nato-jäsenyyttä koskevissa neuvotteluissa. Puolue haluaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenevän sujuvasti ja oikeusvaltioperiaatetta noudattaen.

Samaan aikaan Mykkänen haluaa toppuutella mahdollista julkista kiistelyä suhtautumisesta Turkin vaatimuksiin.

– Emme käy julkista keskustelua yksittäisistä kysymyksistä Suomen kansalliselle turvallisuudelle tärkeissä neuvotteluissa ja peräämme vastuullista parlamentaarista yhtenäisyyttä neuvotteluiden tukemisessa, Mykkänen kirjoittaa.

Oikeusvaltioperiaatetta noudatettava

Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvottelijat tapasivat viime keskiviikkona Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Neuvottelujen sisällöstä on tihkunut niukasti tietoa julkisuuteen, mutta ilmeisesti ainakin Suomen ja Ruotsin Turkkiin kohdistaman asevientikiellon purkaminen näyttää olleen neuvottelupöydällä.

Tähän viittaa se, että Turkin presidentin tiedottaja sanoi tapaamisen jälkeen tulkinneensa, että Suomen ja Ruotsin delegaatiot suhtautuivat myönteisesti ainakin asevientikiellon purkamiseen.

Virallista tietoa Turkin haluamista myönnytyksistä on niukasti, mutta jotain osviittaa asiassa voi antaa Turkin hallintoa lähellä olevan Sabah-lehden taannoin julkistama kymmenkohtainen lista, jossa muun muassa vaaditaan kurdipuolue PKK:n ja muiden kurdijärjestöjen palautettaviksi vaadittujen edustajien palauttamista Turkkiin nopeasti.

Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan palautukset voisivat olla ristiriidassa Suomen lainsäädännön ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa, sillä ainakin osa Turkin esille nostamista tapauksista on Suomessa käyty läpi ja todettu, että perusteita palautuksille ei ole.

Useimmat eduskuntapuolueet eivät STT:n kyselyssä ota suoraan kantaa mahdollisiin palautuksiin, mutta kaikki korostavat, että Turkille tehtävien myönnytysten on oltava Suomen lakien mukaisia. Monet puolueet painottavat myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.

– Suomi toimii omien lakiensa ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti. On luonnollisesti syytä perehtyä Turkin huoliin, mutta arvioinnin toimista teemme Suomen lainsäädännön puitteissa, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz muotoilee.

– Suomi ja Ruotsi jatkavat vuoropuhelua Turkin kanssa maan esille nostamista asioista. Suomen omaa lainsäädäntöä, sen tulkintaa tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita tällainen keskustelu ei luonnollisesti ohjaa, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne puolestaan kirjoittaa.

Vastuuta Naton harteille

Selvimmin luovutusten vastaisen kannan ottaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.

– Ihmisoikeudet ja oikeusvaltio eivät ole neuvottelukysymyksiä, eikä niistä voi käydä kauppaa. Luovutukset ovat oikeudellisia prosesseja, eikä ole millään tavalla mahdollista käsitellä niitä poliittisesti, Saramo kirjoittaa.

Saramo painottaa vastauksessaan, että Nato-jäsenyys ei saa johtaa siihen, että Suomessa suljetaan silmät esimerkiksi Turkin ihmisoikeusrikkomuksien ja muiden vääryyksien kohdalla.

– Suomessa on ainakin 30 vuotta uskallettu puhua vapaasti, eikä Naton jäsenyys saa palauttaa meitä suomettumisen ajan kaksoisstandardeihin, jossa joidenkin vääristä teoista vaietaan.

Saramo kummeksuu Turkin ailahtelevaa linjaa Suomen Nato-jäsenyyden suhteen ja vierittää vastuuta myös Naton harteille.

– Turkki on tiennyt Suomen ulkopoliittisen linjan viestiessään Naton avoimien ovien politiikkaa Suomelle aiemmin. On Naton sisäinen asia saada pakkansa kuntoon, ettei yksi jäsenmaa voi kävellä yhteisen tahtotilan yli, Saramo kirjoittaa.

Asevientikieltoon helpotusta?

Ankaran neuvottelupöydässä ilmeisesti esillä ollut Turkin asevientikiellon purkaminen saa varovaisen vihreää valoa ainakin perussuomalaisten ryhmästä. Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 asevientikiellon Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.

– Suomella on oltava valmius puolustukselliseen ja kaupalliseen yhteistyöhön kaikkien Nato-maiden kanssa. Asevientiä Turkkiin olisi hyvä käsitellä laajemmin muiden EU-maiden kanssa, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kirjoittaa.

Monien puheenjohtajakollegoidensa tavoin kristillisdemokraattien Päivi Räsänen painottaa, että Suomen tulee noudattaa omia lakejaan ja periaatteitaan Turkille mahdollisesti tehtävien myönnytysten yhteydessä.

Hän muistuttaa myös, että Turkin vaatimusten varsinaisena kohteena eivät välttämättä ole Suomi ja Ruotsi.

– Turkin vaatimusten takana saattavat olla tavoitteet, joihin yritetään pyrkiä luomalla painetta keskeisille Nato-maille, ennen muuta USA:lle, Räsänen kirjoittaa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka