Saimaannorppakanta on jatkanut vakaata kasvuaan ja on ylittänyt runsaan 400 yksilön koon, selviää saimaannorpan suojeluryhmän uudistetusta toimenpidesuunnitelmasta.
Vuodesta 1990 norppakannan suuruus on yli tuplaantunut. Vielä vuonna 2012 norpan talvikannaksi arvioitiin noin 310 yksilöä, ja sukupuuton riskiä pidettiin erittäin suurena. Kolme vuotta myöhemmin kannan vahvistumisen ansiosta norpan uhanalaisuusluokkaa voitiin kuitenkin laskea äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi.
Työryhmän välitavoitteeksi asettama 400 yksilön raja ylitettiin vuonna 2019.
– Kiitän suojelutyöryhmää, asiantuntijoita ja lukuisia vapaaehtoisia hienosta työstä ainutlaatuisen saimaannorppamme suojelemiseksi. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje, ja se vaatii aktiivisia suojelutoimia. Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen, mutta sukupuuton riski vähenee kannan kasvaessa, sanoi uudistetun toimenpideohjelman tänään vastaanottanut ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).
Apukinokset parantavat pesinnän onnistumista
Toimenpidesuunnitelmassa todetaan, että norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos. Kuutit joutuvat alttiiksi kylmettymiselle, veden korkeuden vaihteluille ja pedoille etenkin lauhoina ja vähälumisina talvina. Tuolloin niillä ei ole lumikinosten antamaa suojaa, mikä lisää kuolleisuutta.
Vähälumisina talvina hyväksi keinoksi parantaa pesinnän onnistumista on osoittautunut apukinosten rakentaminen.
Norpille turvallinen rantarysä vapaa-ajankalastukseen
Seuraavalle viisivuotiskaudelle suojelutyöryhmä ehdottaa muun muassa kevätaikaiseen kalastukseen tarkoitetun norppaturvallisen rantarysän kehittämistä vapaa-ajankalastukseen, norppamatkailun eettisten ohjeiden laatimista yhdessä matkailualan kanssa sekä toimintasuunnitelmaa norppakannan terveystilan seurantaan ja sairaiden sekä vammautuneiden yksilöiden hoitoon.
Työryhmän mielestä on myös tarpeellista jatkaa ja kehittää vapaaehtoistoimintaa saimaannorpan suojelussa ja kannan seurannassa.