Venäjä keskittää hyökkäystään Sjevjerodonetskin kaupunkiin – Yhdysvallat ja Saksa lähettävät aseapua Ukrainaan

Venäjän joukot hallitsevat nyt noin 70:tä prosenttia Sjevjerodonetskin kaupungista, kertoo Guardian-lehti. Luhanskin kuvernööri Serhi Haidain mukaan ukrainalaiset joukot ovat vetäytyneet heille parempiin asemiin, mutta jatkavat taisteluita kaupungissa.

Haidai kertoo myös, että Lysytshanskin kaupunki on nyt kokonaan ukrainalaisten hallussa.

– Kaikki Luhanskin alueen vapaat siirtokunnat ovat jatkuvasti tulituksen kohteena. Evakuointi on keskeytetty, Haidai kirjoitti Guardianin mukaan viestipalvelu Telegramissa.

Britannian sotilastiedustelun mukaan Venäjä keskittää hyökkäystään vahvasti Luhanskin alueelle. Tiedustelukatsauksen mukaan toukokuun kahden viimeisen päivän aikana taistelut Sjevjerodonetskin kaduilla voimistuivat venäläisten joukkojen lähestyessä kaupungin keskustaa.

Sotilastiedustelu arvioi keskiviikkoaamuna, että yli puolet kaupungista oli todennäköisesti Venäjän joukkojen hallinnassa.

Institute for the Study of War -ajatushautomon mukaan Venäjän hyökkäyksen keskittäminen Sjevjerodonetskin kaupunkiin ja Donbassin alueelle luo Venäjälle haavoittuvuuden Hersonin alueella.

Sjevjerodonetsk ja naapurikaupunki Lysytshansk ovat olleet viimeinen osa Luhanskin aluetta, joka ei ole Venäjän hallussa.

Yhdysvallat lähettää raketinheitinjärjestelmiä Ukrainan avuksi

Yhdysvallat lähettää Himars-raketinheitinjärjestelmiä Ukrainaan, vahvisti presidentti Joe Biden keskiviikkona. Ukrainalle lähetettävän järjestelmän kantamaksi jää noin 80 kilometriä.

Yhdysvaltojen mukaan järjestelmiä on tarkoitus käyttää venäläisjoukkojen etenemisen estämiseen Ukrainassa, ei iskuihin Venäjälle.

Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt, että maahan lähetettäisiin raskaampia M270 MLRS -raketinheitinjärjestelmiä. Myös kevyempiä M142 Himars -järjestelmiä on ollut Ukrainan toivelistalla.

Himars-järjestelmään asennettuun kasettiin voidaan ladata kerralla joko yksi ohjus tai kuusi rakettia.

Järjestelmän kantama riippuu käytettävistä ammuksista. Himars-järjestelmällä pystyisi ampumaan esimerkiksi myös ATACMS-ohjuksia, joiden kantama olisi 300 kilometriä. Yhdysvallat ei kuitenkaan aio lähettää ATACMS-ohjuksia Ukrainaan.

Lähetettävien ohjusjärjestelmien määrästä ei vielä ole tietoa.

Biden: Emme auta Ukrainaa iskemään rajojensa ulkopuolelle

Presidentti Biden avasi Yhdysvaltain aikomuksia Ukrainan sodan suhteen New York Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan. Biden kertoi maan tavoitteena olevan demokraattinen ja itsenäinen Ukraina, joka pystyy puolustamaan itseään. Biden perustelee kirjoituksessaan Ukrainalle annettavaa aseapua sillä, että se antaa maalle mahdollisimman vahvan aseman rauhanneuvotteluissa.

– Kuten presidentti Zelenskyi sanoi, tämä sota loppuu vain diplomatian kautta, Biden kirjoittaa.

Bidenin mukaan Yhdysvallat ei lähde konfliktin aseelliseksi osapuoleksi, ellei sitä tai sen liittolaismaita vastaan hyökätä.

Biden kuitenkin sanoi, että Yhdysvallat lähettää Ukrainaan lisää aseapua, muun muassa kehittyneempiä raketinheitinjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu avainkohteisiin iskemiseen Ukrainan taistelukentillä.

– Emme kannusta tai auta Ukrainaa iskemään rajojensa ulkopuolelle. Emme halua pitkittää sotaa vain aiheuttaaksemme Venäjälle kärsimystä, Biden sanoi.

Biden on kertonut jo maanantaina, ettei Yhdysvallat aio lähettää Ukrainaan sellaisia raketinheitinjärjestelmiä, joilla voitaisiin iskeä Venäjän puolelle.

Yhdysvallat lisää polttoainetta sodan liekkeihin asetoimituksillaan, sanoo Venäjä

Venäjän mukaan Yhdysvallat "lisää polttoainetta liekkeihin" suunnitelmillaan toimittaa Ukrainaan kehittyneitä ohjusjärjestelmiä. Kremlin mukaan Yhdysvallat tekee näin tahallaan.

– Tällaiset toimitukset eivät rohkaise Ukrainaa palaamaan tulitaukoneuvotteluihin, sanoi Kremlin edustaja Dmitri Peskov.

Peskovin mukaan Yhdysvallat haluaa pitää sotaa yllä "viimeiseen ukrainalaiseen".

Jo aiemmin Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi, että suunnitellut uudet asetoimitukset muodostavat riskin sille, että Yhdysvallat tulee vedetyksi mukaan sotaan Venäjää vastaan.

– Kaikki yhä jatkuvat asetoimitukset tai niiden kasvattaminen lisäävät tällaista riskiä, Rjabkov sanoi venäläisen RIA Novosti -uutistoimiston mukaan.

Saksa aikoo toimittaa Ukrainaan modernia ilmatorjuntakalustoa

Saksa aikoo toimittaa Ukrainalle ilmatorjuntajärjestelmän, joka riittää suojelemaan suurta kaupunkia Venäjän ilmaiskuilta, kertoi Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskiviikkona.

– Hallitus on päättänyt lähettää Iris T -järjestelmän, joka on uudenaikaisin Saksan nykyisistä järjestelmistä. Sillä voidaan suojata kokonainen suuri kaupunki Venäjän ilmaiskuilta, Scholz selvitti parlamentille.

Saksa aikoo niin ikään lähettää tutkajärjestelmän, joka pystyy havaitsemaan vihollisen rakettitulen.

Saksaa on syytetty hitaudesta Ukrainan aseistamisessa. Tiistaina Saksa kuitenkin ilmoitti sopineensa Kreikan kanssa, että Kreikka lähettää neuvostoaikaisia sotilasajoneuvoja Ukrainaan. Vastineeksi Kreikka saa modernia kalustoa Saksalta.

Saksa on jo aiemmin tehnyt vastaavan sopimuksen Tshekin kanssa ja neuvottelee sopimuksesta Puolan kanssa.

Ennuste: sota kutistaa Ukrainan vehnäsatoa 40 prosenttia

Ukrainan vehnäsadon odotetaan sodan takia kutistuvan 40 prosenttia, kertoi Ukrainan viljayhdistys keskiviikkona.

Ukrainan uskotaan näin ollen vievän ulkomaille vain puolet siitä viljasta, mitä viljan vienti oli edellisen sadon jälkeen, yhdistys sanoi.

Yhdistyksen mukaan Ukrainassa odotetaan korjattavan vain hieman yli 19 miljoonan tonnin vehnäsato tänä vuonna, kun viime vuonna vastaava luku oli yli 33 miljoonaa tonnia.

Sota on tuhonnut infrastruktuuria ja ajanut viljelijöitä pakoon tiluksiltaan, eikä kylvöjä päästä tekemään. Seuraukset voivat olla pitkäaikaisia, vaikka sota päättyisikin pian.

YK on varoittanut laajasta nälänhädästä Ukrainan sodan johdosta.

Maailman elintarvikeohjelman WFP:n mukaan Ukraina tuottaa ruokaa maailmassa 400 miljoonalle ihmiselle. Afrikassa ja Lähi-idän alueella osa maista on tuonut lähes kaiken tarvitsemansa vehnän Ukrainasta tai Venäjältä.

CNN: Ainakin 243 lasta on kuollut Ukrainassa

Ainakin 243 lasta on kuollut ja 446 haavoittunut Ukrainassa Venäjän hyökättyä maahan helmikuun lopussa. Asiasta kertoo yhdysvaltalaisen uutiskanava CNN:n mukaan Ukrainan syyttäjäviranomainen.

Lisäksi lähes kaksituhatta oppilaitosta on vaurioitunut ja 181 oppilaitosta on tuhoutunut täysin.

Ukrainan syyttäjäviranomaisen mukaan luvuista puuttuvat vielä tiedot niiltä alueilta, joissa käydään aktiivisia taisteluja.

Unicef puolestaan kertoi keskiviikkona 262 lapsen vahvistetusta kuolemasta ja yli 400 haavoittuneesta. Järjestön mukaan yli viisi miljoonaa lasta on humanitaarisen avun tarpeessa Ukrainassa.

YK:n ihmisoikeusjärjestö OHCHR:n mukaan Ukrainassa kuolee joka päivä keskimäärin yli kaksi lasta ja haavoittuu yli neljä.

Zelenskyi: Eturintamaa on tarkasteltava kokonaisuutena

Presidentti Zelenskyi sanoi tiistain myöhäisillan puheessaan ukrainalaisjoukkojen menestyneen Etelä-Ukrainan Hersonin ja Koillis-Ukrainan Harkovan alueella, mutta hyökkäyksen keskiössä olivat Itä-Ukrainan Sjevjerodonetsk, Lysytshansk ja Kurahove.

– Eturintaman tilannetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Ei eniten huomiota herättävän ja kovimman taistelualueen näkökulmasta, vaan eturintamaa kokonaisuutena, Zelenskyi sanoi puheessaan.

---

Lähteenä myös AFP.

STT-työryhmä: Elias Peltonen, Minja Viitanen, Hannu Aaltonen, Ayla Albayrak

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka