Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Moskovan pörssi romahti: Gazprom jättää osingot maksamatta ensi kertaa sitten vuoden 1998 – kaasujätti veti mukanaan muutkin alas

Moskovan pörssissä oli torstaina kovin lasku sitten helmikuun 25. päivän. Kaasujätti Gazprom päätti jättää viime vuoden osingon maksamatta, vaikka sen hallitus suositteli ennätysosinkoa ja viime vuoden tulos oli loistava. Asiasta kertoo venäläinen talouslehti RBK.

Gazpromin kurssi romahti torstaina 30,46 prosenttia keskiviikkoa alemmas. Se oli ensimmäinen pudotus sitten helmikuun 25. päivän.

– Romahduksen aiheutti yhtiökokouksen yllättävä päätös olla maksamatta vuodelta 2021 osinkoja, analysoi RBK.

Gazprom veti perässään koko Moskovan pörssiä, joka tipahti torstaina 7,38 prosenttia. Analyytikoiden ensiarvio RBK:lle oli, että Gazpromin suuri, yli 15 prosentin osuus Moskovan pörssissä aiheutti pudotuksen.

Gazpromin hallitus suositteli maksamaan peräti 1,244 biljoonan ruplan osinkoa, joka on noin puolet yhtiön viime vuoden nettotuloksesta. 1,244 biljoonaa ruplaa on ennen helmikuun 24. päivän kurssia noin 13 miljardia euroa ja nykykurssilla noin 23 miljardia euroa.

Gazpromin suurin omistaja on Rosimushchestvo eli käytännössä Venäjän valtio vajaan neljänkymmenen prosentin, 38,37 prosentin osuudella. Toiseksi suurin omistaja on öljyjätti Rosneftegaz, jonka omistaja on niin ikään Venäjän valtio, reilun kymmenen prosentin (10,97 %) osuudella. Venäjän valtio haluaa nyt pidättää Gazpromin osingot muuhun käyttöön.

Viralliset perustelut osingon epäämiselle olivat ”Gazpromin painopisteisiin kuuluvat investointihankkeet, kuten Venäjän alueiden kaasuttaminen ja lämmityskauteen valmistautuminen sekä valmistautuminen mineraalien louhintaveron maksamiseen korotettuna”.

Yksi Gazpromin suurimmista vähemmistöomistajista kertoi torstaina RBK:lle, että päätös olla maksamatta osinkoa johtuu lisäveroista, jotka Venäjän duuma hyväksyi torstaina eli kesäkuun 30. päivänä. RBK:n mukaan Gazprom joutuu maksamaan mineraalien louhintaveroa syys-marraskuussa yhteensä 1,248 biljoonaa ruplaa (reilut 13 miljardia euroissa helmikuussa ja nyt euroissa reilut 23 miljardia).

RBK:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat myös, että taustalla on Euroopan viennin tyrehtyminen ja näkymät. Osinkoja ei myöskään maksettu, koska rahaa tarvitaan uusiin investointeihin ja ruplan liian vahva kurssi jarruttaa ulkomaankauppaa.

– Näemme, että Gazpromin vienti Eurooppaan on todella romahtanut. Hieman yli kolmannes Nord Streamista (ykkösestä) toimii, Ukrainan reitti toimii suunnilleen samalla tavalla ja Jamal-Eurooppa (Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan ja Hollantiin kulkeva maakaasuputki) on Venäjän pakotteiden kohteena, asiantuntija kertoi RBK:lle.

Asiantuntijan mukaan Gazpromin osakkaat odottavat viennin laskevan pitkään, ”eikä toimitusten vähenemistä Eurooppaan suljeta pois. Ongelmat eivät välttämättä ole väliaikaisia”.

– Nyt ymmärrämme, että Gazprom ei ehdi suuntautua itään ennen kuin sen vienti Eurooppaan on jo vähentynyt. Ja ilman osinkoja, ilman vientiä Eurooppaan ja ilman suurten toimitusten aloittamista Kiinaan Gazprom ei valitettavasti ole enää kiinnostava tarina sijoittajalle.

RBK tutki Gazpromin näkymiä montaa kautta. Yksi asiantuntija pohti lehdelle:

– Yhteensä kaasuputkien rakentaminen Aasiaan ja nesteytetyn maakasulaitoksen rakentaminen voivat maksaa 100-150 miljardia dollaria (jos on urakoitsijoita) ja jos se on rakennettava nopeasti, se tulee vielä kalliimmaksi. Näin ollen rahaa, jonka Gazprom ansaitsi vuonna 2021 ja tulee ansaitsemaan tänä vuonna, saatetaan tarvita täällä (Venäjällä), yksi asiantuntija pohtii RBK:lle.

– Osingoista kieltäytymisen syynä voi olla myös ruplan liiallinen vahvistuminen. Odotukset maksuista voivat vahvistaa ruplaa entisestään heinäkuussa. Jos aiemmin ulkomailla asuvat vaihtoivat saadut osingot dollareihin ja veivät ne ulkomaille, nyt tämä ei tapahdu, ja paikallisille sijoittajille valuutta on myrkyllinen, RBK siteerasi kirjallista talousanalyysia.

Käytännössä Gazpromin ja Moskovan pörssin romahduksen taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Yhtiön jättihanke Nord Stream 2 valmistui viime vuonna ja sen oli tarkoitus olla nyt käytössä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin laittoi putken loppuvaiheen sertifioinnit poikki, eikä sitä olla otettu käyttöön.

Euroopan kaasutoimituksia on jo katkennut, sillä esimerkiksi Suomi ei ole suostunut maksamaan putkikaasua ruplissa eli luomaan venäläispankkiin kahta tiliä, joista toiseen maksaisi euroissa, sitten raha vaihdettaisiin rupliksi, laitettaisiin ruplatilille ja maksu veloitettaisiin sieltä. Suomeen tulee Venäjältä kuitenkin nesteytettyä maakaasua.

Suomalaisen valtionyhtiö Fortumin pääomistama Uniper sen sijaan on suostunut Venäjän ruplamaksuvaateisiin. Saksa ja monet eurooppalaiset maat ovat kuitenkin ilmaisseet vahvan halunsa irtaantua venäläiskaasusta ja venäläisenergiasta, koska Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. He kokevat rahoittavansa välillisesti sotaa ja aggressiivista toimintaa ja haluavat siksi irtaantua venäläisenergiasta.

Nord Stream 2 ja Venäjän energiakuviot vaikuttavat vahvasti myös Fortumiin, joka laski eilen Helsingin pörssissä 6,13 prosenttia. Fortumin kurssi oli vahvimmillaan viime vuoden lopulla, noin 27 eurossa ja ylikin. Sen pudotus alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, sillä ilmassa oli jo Nord Stream 2:n käynnistymiseen liittyvät vaikeudet ja Saksan energiapolitiikan näkymät.