Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Japanilaisen yritysjätti Toshiban kohtalo on ratkeamassa vuosien epävarmuuden jälkeen

Japanilaisen yritysjätti Toshiban kohtalon hetket vaikuttavat olevan käsillä.

Uutistoimisto Reuters kertoi heinäkuussa asiasta perillä oleviin lähteisiinsä viitaten, että monialayritys on pyytänyt jatkotarjouksen neljältä ostajaehdokkaalta. Toiselle kierrokselle kutsuttiin kansainväliset yksityiset pääomasijoitusyhtiöt Bain Capital, Brookfield Asset Management ja CVC Partners. Lisäksi mukana on japanilainen konsortio eli yhteenliittymä, johon kuuluvat valtion tukema Japan Investment Corp (JIC) ja yksityinen pääomasijoitusyhtiö Japan Industrial Partners.

Yksi uutistoimiston lähteistä sanoi, että Brookfieldiä lukuun ottamatta kaikki ostajaehdokkaat vetäisivät Toshiban pois pörssistä.

Kaupasta voi tulla suurin yksityisellä pääomalla tehty hankinta Japanin historiassa. Reutersin mukaan yksi toiselta kierrokselta pudonnut ostajaehdokas oli tekemässä noin 22 miljardin dollarin tarjousta.

Spekulaatiota valtio-omistuksesta

Toshiban strategisesti tärkeiden energia-, infrastruktuuri- ja teknologiaomistusten takia kaupan kohtalo on lopulta Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön (Meti) käsissä, arvioi STT:lle tokiolainen kansainvälisiin yritysjärjestelyihin erikoistunut asianajaja Stephen Givens.

– Meti voi käytännössä määritellä tarjouskilpailun tuloksen – ainoa kysymys on, mihin hintaan. Japani ei halua omistusten päätyvän esimerkiksi Kiinaan. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta niiden päätyminen pelkästään rahasta kiinnostuneen ulkomaisen pääomayrityksen käsiin ei olisi hyväksi Japanille, hän sanoo.

– Itse veikkaan, että voittaja on JIC. Toshibaa ei jaeta osiin, vaan se siirretään valtion vastuulle.

Givens huomauttaa Nikkei Asia -julkaisun kolumnissaan, että Metin kaksoisrooli on ongelmallinen. Yhtäältä se asettaa ehdot myynnille, toisaalta osallistuu epäsuorasti tarjouskilpailuun JIC:n kautta.

Kaupan voi nähdä lakmustestinä siitä, onko Japani siirtymässä kohti vapaata markkinataloutta vai yhä enemmän kohti julkis-yksityistä sekataloutta Kiinaan liittyvien huolien kasvaessa. Givensin mukaan jälkimmäinen vaihtoehto näyttää todennäköisemmältä.

– Traagista ja paradoksaalista tässä on se, että innovatiivisuus tuskin kukoistaa valtion omistamassa Toshibassa.

Skandaalin jälkipyykkiä

Vuonna 1875 perustetun Toshiban hankaluudet alkoivat vuonna 2006.

– Toshiba päätti monen muun tavoin hakea kasvua ulkomailta ymmärtämättä sen vaikutuksia. Se hankki (Yhdysvalloista) Westinghousen ydinvoimaliiketoiminnan ilman due diligence -selvitystä ja ylihintaan, kuten japanilaiset usein tekevät, Givens sanoo.

Due dilligence tarkoittaa laajaa selvitystä, jonka suunnitellun yrityskaupan osapuoli tekee yrityskaupan kohteesta.

– Hankinta oli katastrofi. Yritys pahensi tilannetta yrittämällä piilottaa ongelman kyseenalaisella kirjanpidolla, Givens jatkaa.

Vuonna 2015 riippumaton selvitys osoitti, että Toshiba oli usean vuoden aikana liioitellut liikevoittojaan yli 1,2 miljardilla dollarilla. Kirjanpitoskandaalin jälkimainingeissa yhdeksän johtohenkilöä irtisanoutui, yritys ajautui konkurssin partaalle ja oli vaarassa lentää ulos Tokion pörssistä.

Pelastusoperaatiossa iso osa yrityksen osakkeista ja äänivallasta siirrettiin ulkomaisille sijoitusrahastoille. Meti ja Toshiban johto ovat sittemmin aiheuttaneet närkästystä rahastojen osakkaiden keskuudessa vastustamalla aktiivisesti irtautumissuunnitelmia.

Kesäkuun yhtiökokouksessa hallitukseen tehdyt lisänimitykset ovat pakottaneet yrityksen kuuntelemaan ostotarjouksia.

Yrityskulttuuri murroksessa

Japanissa yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden ostotarjouksia on perinteisesti vastustettu voimakkaasti. Tokiossa kasvanut Givens kertoo, että yritykset on nähty maassa ikään kuin vanhoina kylinä, joihin työntekijöiden elämä ja identiteetti kiinnittyvät vahvasti.

– Useimmat japanilaiset odottavat yhä työskentelevänsä koko elämänsä samassa yrityksessä. Heidän on vaikea kuvitella, että yrityksiä myytäisiin ja ostettaisiin kuin lihaa torilla.

Yrityksiä on toki myyty, jaettu osiin ja sulatettu yhteen myös Japanissa. Hitachi on myynyt melkein 20 miljardin dollarin arvosta toimintojaan viimeisen viiden vuoden aikana. Panasonic puolestaan on kaupannut terveysteknologia- ja puolijohdeliiketoimintansa ulkopuolisille sijoittajille.

Toshiba myi pelastusoperaationsa yhteydessä vuonna 2017 tärkeän muistipiiritoimintansa Bain Capitalin vetämälle konsortiolle 18 miljardilla dollarilla. Monet Japanin suurimmista pankeista taas luotiin fuusioilla 1990-luvulla.

Järjestelyt on kuitenkin yleensä perusteltu yrityksen konkurssiuhalla tai muilla vakavilla vaikeuksilla, huomauttaa Givens.

– Silloin kylän vanhimmat yleensä kokoontuvat ja toteavat, että täytyy löytää joku pelastamaan yritys. Pelastetun yrityksen työntekijöitä kohdellaan käytännössä loppuelämän ajan toisen luokan kansalaisina.

Tällaisia hankintoja ja "kaappauksia" ei ole vastustettu yhtä väkevästi kuin niitä, joissa tarjouksen tekijä on liikkeellä puhtaasti taloudellisin perustein. Muutaman viime vuoden aikana japanilaiset yritykset ovat alkaneet tehdä aggressiivisia tarjouksia myös kotimaassaan.

– Se on todella terve muutos.

Givens lisää, että ajatus yritysten kauppaamisesta, uuden johdon nimeämisestä ja työntekijöiden korvaamisesta ”Lego-palikoiden tapaan” on silti kulttuurisesti vieras Japanissa.

– Minusta se on sekä vahvuus että heikkous japanilaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta vahvat orgaaniset ihmissuhteet ovat voimavara. Toisaalta ihmisten kyvyttömyys siirtyä uuteen organisaatioon ja yrittäjyyden ja vapaan toimijuuden puute ovat heikkouksia.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.