Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Oikeusministeriö ei aio avata luovutustapauksia, jotka Turkki on pyytänyt arvioimaan uudelleen

Oikeusministeriö ei aio käsitellä uudelleen kuutta Suomen hylkäämää luovutustapausta, jotka Turkki on pyytänyt arvioimaan uudelleen.

Ministeriöstä vahvistetaan, että asiat on ratkaistu ja päätökset ovat lopullisia. Oikeusministeriön luovuttamislain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, kertoo hallitussihteeri Taina Neira STT:lle sähköpostitse.

– Lopullisen päätöksen avaaminen saattaisi tulla kysymykseen, jos asiassa esitettäisiin kokonaan uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Nyt puheena olevan uudelleenarviointipyynnön yhteydessä ei ole esitetty uutta selvitystä, kirjoittaa Neira.

Turkille on Neiran mukaan jo vastattu, että tapauksia ei voida ottaa uudelleenkäsittelyyn.

– Lopullisten päätösten uudelleen avaamisen estää jo yleinen periaate oikeusvoimaisesti ratkaistujen asioiden pysyvyydestä sekä rikosoikeudellinen ne bis in idem -periaate, Neira selvittää.

Samaa tapausta ei voi tuomita kahdesti

Latinankielinen "ne bis in idem" on suomeksi "ei kahdesti samassa (asiassa)". Rikosprosessioikeudessa se tarkoittaa, että samasta asiasta ei voida antaa kahta tuomiota. Toisin sanoen tuomioistuin ei saa ottaa uudestaan käsiteltäväksi sellaista asiaa, joka jo on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu.

Oikeusministeriöstä kerrottiin aiemmin STT:lle, että Turkki on kesän aikana pyytänyt Suomea arvioimaan uudelleen kuutta Suomen aiemmin hylkäämää luovutuspyyntöä. Lisäksi Turkki on elokuussa esittänyt Suomelle yhden uuden luovutuspyynnön.

Ministeriö ei ole tarkentanut sitä, millaisiin asioihin liittyvät hylätyt luovutuspyynnöt, joita Turkki on pyytänyt uudelleenarvioitaviksi.

Turkki on esittänyt Suomelle kaikkiaan 11 luovutuspyyntöä vuosina 2019–2022. Lukuun sisältyy elokuussa esitetty pyyntö.

Oikeusministeriön kannasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Korkein oikeus antaa lausunnon

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta kertoo, että jo alkuperäisessä luovutuspyynnössä on pitänyt esittää tarkka selostus niistä rikoksista, joiden perusteella luovuttamista pyydetään. Luovutuspyynnön yhteydessä tulee olla myös täytäntöönpanokelpoinen rangaistustuomio tai sellaisen todistettu jäljennös sekä tarkka kuvaus pyynnön kohteena olevasta henkilöstä.

– Laki tai eurooppalainen yleissopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta eivät tunne yhden ja saman luovutuspyynnön uudelleen käsittelyä, totesi Ojanen STT:lle torstaina sähköpostitse.

Ojasen erityisaloja ovat perustuslakioikeus, EU-oikeus sekä perus- ja ihmisoikeudet.

Päätöksen henkilön luovuttamisesta ulkomaille tai luovuttamatta jättämisestä tekee oikeusministeriö. Ennen päätöstä ministeriön on pyydettävä asiasta korkeimman oikeuden lausunto, jos luovutettavaksi pyydetty henkilö on ilmoittanut katsovansa, ettei luovuttamiselle ole laillisia edellytyksiä.

– Jos korkein oikeus katsoo, että luovuttamiselle on olemassa este, pyyntöön ei voida suostua, Ojanen kirjoittaa.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.