Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudet iskut eivät yllättäneet Armeniassa asuvaa suomalaista – Venäjän rauhanturvaajien katoaminen vei hyökkääjältä kaikki pidäkkeet

Azerbaidzhanin tiistain vastaisena yönä käynnistämät tykistö-, kranaatti- ja drooni-iskut Armeniaa vastaan saattavat ennakoida laajempien sotatoimien alkamista, jos ja kun Armenia ei suostu lisämyönnytyksiin armenialaisväestön asuttamalla Vuoristo-Karabahin alueella.

Näin arvioi Armeniassa vuosia yrittäjänä toiminut Wilhelmiina Virolainen, jolle Azerbaidzhanin tuore voimankäyttö ei todellakaan tullut yllätyksenä.

Virolaisen mukaan nykyiseen vaaralliseen tilanteeseen ajauduttiin sen jälkeen, kun vuoden 2020 tulitaukosopimuksen välittänyt Venäjä veti rauhanturvaajiaan pois Vuoristo-Karabahin alueelta.

– Sitä emme tiedä, minne joukot vedettiin, mutta oletettavasti Ukrainaan, jossa näyttää nyt olevan pulaa taistelijoista, Virolainen sanoo.

Tulitaukosopimuksen mukaan Vuoristo-Karabahiin piti sijoittaa noin 2000 venäläistä rauhanturvaajaa. Armenialaislähteiden mukaan operaatio on kuitenkin sittemmin kutistunut aivan olemattomaksi.

Muun muassa pääministeri Nikol Pashinyan vaati viisi viikkoa sitten rauhanturvaoperaation tarkoituksen ”selventämistä” tilanteessa, jossa tulitaukosopimuksen ”törkeät ja pitkittyneet loukkaukset” ja Vuoristo-Karabahin siviiliväestön ”toistuva fyysinen ja psyykkinen terrorisointi” jatkuvat rauhanturvaajien silmien edessä.

Azerbaidzhanin joukot ovat esimerkiksi tehneet drooni-iskuja Venäjän rauhanturvaajien vastuulla olevalla Vuoristo-Karabahin alueella rikkoen siten räikeästi vuoden 2020 tulitaukosopimusta.

Wilhelmiina Virolaisen mukaan nykyinen tilanne ei tarkoita sitä, että Armenia pyrkisi nyt irtautumaan sotilaallisesta liittolaissuhteestaan Venäjän kanssa.

Azerbaidzhan ei tee mitään ilman Erdoganin käskyä.

– Mikään uudelleenarviointi ei ole mahdollista siitä geopoliittisesta asemasta, mikä Armenialla on. Mutta juuri nyt ainoat suunnat, mistä jonkinlaista vetoapua uskalletaan toivoa, ovat Yhdysvallat ja Iran.

Virolaisen mukaan Iran on tärkeä alueellinen vastavoima Turkin ja Azerbaidzhanin yhteistyöakselille.

– Iran on jo kommentoinut tuoreita sotatoimia toteamalla, että se ei tule hyväksymään minkäänlaisia rajalinjojen muutoksia Armenian ja Azerbaidzhanin välillä.

– Tämä oli hyvin tärkeä viesti Armenialle, joka on nyt joutunut sotatoimien kohteeksi todellakin omien kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä – eikä siis enää vain Vuoristo-Karabahissa.

Tiistain vastaisen yön iskut kohdistuivat kaikkiaan viiden armenialaiskaupungin – Gorisin, Sotkin, Jermukin, Vardenisin ja Kapanin – alueille. Noin 50 vahvistetun kuolonuhrin joukossa oli myös siviilejä.

Kaupungeista osa sijaitsee hyvin lähellä Vuoristo-Karabahiin johtavaa tietä tai sen varrella.

– Iskut voi siten ajatella uhkaukseksi: tie katkaistaan, jos Azerbaidzhan ei saa lisämyönnytyksiä Vuoristo-Karabahissa.

– Toisaalta kysymys voi olla paljon pitemmälle menevistä tavoitteista. Turkilla ja Azerbaidzhanilla on yhteinen unelma kahden turkkilaiskieliä puhuvan kansan alueiden kytkemisestä toisiinsa. Siinä on vain Armenian kapea eteläosa tiellä. Ja juuri sinne kaikki iskut nyt kohdistuivat, Virolainen pohdiskelee.

Venäläislähteissä – ja Suomessakin – uutisoitiin tiistaina aamupäivällä, että Venäjä olisi heti onnistunut neuvottelemaan uuden tulitauon Armenian ja Azerbaidzhanin välille.

Virolainen hymähtää väitteelle. Hänen mukaansa Suomesta käsin on vaikea nähdä kokonaiskuvaa, jossa vallitsevat moninaiset keskinäisriippuvuudet.

Ratkaisevaa on se, paljonko Turkilla on poliittisista liikkumavaraa, koska ”Azerbaidzhan ei tee mitään ilman Erdoganin käskyä”, hän arvioi.

Juuri nyt Turkilla on liikkumavaraa, koska Venäjä on sotilaallisesti heikoilla ja koska Venäjä myös tarvitsee todella kipeästi Turkin poliittista liittolaisuutta tilanteessa, jossa länsi yrittää painostaa sitä sanktioilla.

EU on samaan aikaan hyvin varovainen Azerbaidzhanin suhteen, koska se toivoo Azerbaidzhanista itselleen vaihtoehtoista kaasuntoimittajaa Venäjän sijaan.

Tämä kokonaisuus on tuonut valtavasti uutta pelitilaa Turkin ja Azerbaidzhanin aseveliakselille, jonka moni armenialainen kokee suorastaan eksistentiaalisena uhkana.

– Turkille Armeniaa ei tosiasiassa ole olemassa. Tämän huomaa esimerkiksi lentämällä Istanbulin kautta Jerevaniin: Armenia konkreettisesti puuttuu lentoyhtiön kartoista – ikään kuin yksi kansanmurha ei riittäisi, Virolainen väittää.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.