Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Keskusta esitteli "puolueen historian myönteisimmän" ydinvoimalinjan: kannattaa lisäydinvoimaa ja pienreaktoreita

Keskusta kertoo suhtautuvansa myönteisesti uuden ydinvoiman rakentamiseen sekä olevansa valmis tukemaan pienydinreaktorien pilotointia.

Puolue on aiemmin suhtautunut lisäydinvoimaan varauksellisesti. Kaksien viime vaalien alla puolue on linjannut, ettei Suomeen tule rakentaa uutta ydinvoimaa, mikäli suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat.

Sittemmin Teollisuuden Voima (TVO) on jättänyt edistämättä neljättä reaktoria Olkiluotoon ja Fennovoiman voimalahanke on mennyt jäihin Ukrainan sodan myötä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli luonnehti tuoretta ydinvoimakantaa puolueen historian myönteisimmäksi. Hänen mukaansa puolue on muuttanut ydinvoimakantaansa useista syistä. Hän nosti esille toimitusvarmuudesta huolehtimisen, ilmastotavoitteen täyttämisen ja kustannussyyt.

– Suomeen tarvitaan paljon lisää puhdasta, vakaata perusvoimaa, eli ydinvoima on tervetullutta, Kalli sanoi uuden energiaohjelman julkistustilaisuudessa.

Kalli esitti, että pienydinvoimahankkeiden turvallista toteuttamista tulisi ensi vaalikaudella selvittää teollisuuden, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyössä.

– Tulevalla vaalikaudella on arvioitava tarve ottaa käyttöön pienydinvoimahankkeita varten demotuki samalla, kun niitä koskevaa lainsäädäntöä tarkastetaan, ohjelmassa linjataan.

Valtio apuun erityisesti pienreaktoreissa

Kalli ei ottanut suoraa kantaa siihen, mikä toimija lähtisi uutta voimalahanketta edistämään.

TVO:lla, Fortumilla ja Fennovoimalla on kullakin ollut miljardiluokan päänsärkyjä: TVO:lla Olkiluoto 3:n kerryttämien velkojen, Fortumilla Venäjä-irtaantumiseen ja Fennovoimalla venäläisen Rosatomin kanssa käytävien oikeustoimien vuoksi.

– Toivon, että meillä löytyy teollisia toimijoita, jotka tarvitsevat sen sähkön ja haluavat lähteä investoimaan, Kalli sanoi.

Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi kesän päätteeksi, ettei valtio lähde Fennovoima-hankkeen osalliseksi.

Kysyttäessä valtion mahdollisesta osallisuudesta uusissa voimalahankkeissa Kalli korosti pienydinvoimaloiden roolia. Hänen mukaansa niiden edistämiseksi tulisi vakavasti pohtia kokeilutukea. Valtiota tarvittaisiin myös uutta alaa koskevan säätelyn rakentamiseen.

– Valtion rooli liittyisi erityisesti uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Viime kuussa ydinvoiman lisärakentamista ja pienreaktorien edistämistä kannatti kokoomuksen eduskuntaryhmä.

"Kylmimpien alueiden" tuki

Aluepolitiikassa keskusta kannattaa sähköveron porrastamista alueellisesti sekä korotettuja energiaremonttiavustuksia kylmimmille alueille.

Puolue perustelee tätä toimitusvarmuuden parantamisen kustannuksilla pitkien välimatkojen alueella sekä kylmimpien alueiden korkealla energian tarpeella.

Keskusta ei suoraan linjaa tavoitettaan hyvityksen suuruudesta tai helpotusta saavien alueiden määrästä. Kallin mukaan sähköveron porrastamiseen tarvittava aineisto saataisiin jakeluverkkoyhtiöltä, joilla on tietoa sähkön toimitusmatkoista asiakkailleen.

– Kylmimmät alueet löytyvät pohjoisesta ja idästä, mutta käyttöpaikkojen osalta voi olla pitkiä välimatkoja muuallakin Suomessa, hän sanoi.

Keskusta on aiemmin esittänyt vaalilupauksena erityistalousalueiden käyttöönottoa. Ajatukseen liittyen puolue on pitänyt esillä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea eli käytännössä ajanut erikoiskohtelua perinteisille vahvoille kannatusalueilleen.

Puolue myös tavoittelee tuulivoiman moninkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Myös aurinkoenergiaa tulisi puolueen mukaan kasvattaa sekä teollisena että kiinteistökohtaisena ratkaisuna. Vihreää siirtymää puolue pitää mahdollisuutena elinkeinoelämälle ja aluetaloudelle.

Kritiikkiä unionille

Kalli myös kritisoi Euroopan energiapolitiikkaa, jota hän piti ilmiselvästi epäonnistuneena.

Energiaohjelmassaan puolue kritisoi Euroopan komissiota, jonka se katsoo epäonnistuneen johdonmukaisen sääntelyn kehittämisessä. Sääntelyä puolue pitää jatkuvasti muuttuvana ja liian yksityiskohtaisena.

Fossiilienergiasta irtaantumista puolue pitää ensisijaisesti kunkin jäsenmaan kansallisena tehtävänä. Mahdollisten EU-tasoisten välineiden käyttö tulisi puolueen mukaan perustua olemassa oleviin rahastoihin.

– Ei ole oikein, että asiansa ajoissa hoitaneet, venäläisestä energiasta jo irtaantuneet maat maksavat venäläistä energiaa vielä hyödyntävien maiden energiasiirtymän kustannuksia. Yksi perusteltu vastaus tähän olisi ottaa käyttöön tuontitullit EU:n alueelle tuotavan venäläisen energian osalta, ohjelmassa kirjoitetaan.