Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yle: Ukrainan sota maksanut Venäjälle tähän mennessä vähintään sata miljardia euroa

Ukrainan hallinnolle tutkimustietoa tuottavan Civittan arvioin mukaan hyökkäyssota Ukrainassa on maksanut Venäjälle jo vähintään sata miljardia euroa. Asiasta kertoo Yle.

Civittan laskelmat on tehty perustuen avoimien lähteiden julkisesta datasta saatuihin tietoihin. Arvion mukaan suurimmat Venäjän menetykset ovat miehistötappiot, jotka ovat maksaneet tähän mennessä yli 30 miljardia euroa. Venäjä on myös kärsinyt huomattavia kalustotappioita. Venäjän arvioidaan menettäneen hävittäjiään yli 13 miljardin euron arvosta.

Muun muassa merkittävä osa sen panssarivaunuista on joko tuhottu, saatu sotasaaliiksi ja varaosiksi. Civittan mukaan Venäjä on menettänyt panssarivaunujaan yli viiden miljardin euron arvosta. Laivaston kalustotappiot ovat pienimmät.

Arvioissaan Civitta hyödyntää tietoja Venäjän muualla, kuten esimerkiksi Syyriassa ja Georgiassa, käymistä sodista ja niiden kustannuksista. Luvut suhteutetaan 200 000 sotilaan määrään, jonka on arvioitu olevan mukana hyökkäyksessä Ukrainaan.

– Tiedämme, että luvuista on esitetty eri arvioita. Osa laskee kalustotappioita tapaus tapaukselta, mutta silloin kokonaiskuva jää hämäräksi. Uskomme, että meidän tapamme on analyyttisempi ja tehokkaampi ja antaa realistisemman kuvan tilanteesta, Civittan projektipäällikkö Vadym Fedchyshyn sanoo Ylelle.

Civittan mukaan on mahdollista, että operationaaliset kulut Venäjälle voisivat olla peräti 173,5 miljardia euroa. Kalustotappioiden kanssa sotiminen tulisi maksamaan Venäjälle jo lähes 250 miljardia euroja.

Venäjällä arvioidaan riittävän rahaa sotimiseen vielä noin neljäksi vuodeksi. Asian laskeminen on kuitenkin monimutkaisempaa. Civitta arvioi Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vaikuttavan paljon siihen, kauanko sotakassa kestää.

– Jos esimerkiksi venäläinen kaasu ja öljy asetettaisiin kauppasaartoon, kuten uskomme tapahtuvan, Venäjän mahdollisuus jatkaa sotaa vähenee huomattavasti.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi Ylelle kuitenkin, että sota ei loppuisi, vaikka Venäjän rahavarannot tyhjenisivät.