Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Markus Lohi (kesk.) on toiveikas, että perustuslakivaliokuntaan jo kerran kompastunut uusi vammaispalvelulaki saadaan hyväksyttyä vielä tällä vaalikaudella.
Lohen johtama valiokunta on sosiaali- ja terveysministeriön tuella tehnyt muutokset, joita perustuslakivaliokunta lakiesitykseen edellytti. Perustuslakivaliokunnan pitää vielä hyväksyä muutokset.
– Vilpitön toiveemme on, että perustuslakivaliokunta ehtisi antaa lausunnon ja tekemämme muutokset tyydyttäisivät. Olen aika toiveikas, että tämä on vielä mahdollista, Lohi sanoo STT:lle.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin tässä kuussa vaatinut lakiesitykseen muutoksia. Esityksen käsittely eduskunnassa jatkui tänään, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi esityksestä uutta lausuntoa perustuslakivaliokunnalta.
Lohen mukaan puolueiden yhteisestä tahdosta monia heikko-osaisia koskevassa asiassa saatiin osoitus, kun hänen johtamansa valiokunta hyväksyi lakiesitystä koskevan mietintöluonnoksen yksimielisesti.
– Kaikki oppositio- ja hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että näin olisi hyvä, Lohi sanoo.
Lakihanke on nykyisen lainsäädännön kokonaisuudistus. Nykyiset lait on ollut tarkoitus yhdistää, jotta kaikki vammaiset saisivat vastaisuudessa palvelunsa saman lain perusteella. Vastaisuudessa vammaispalveluiden tarjoaminen perustuisi vamman aiheuttamaan toimintarajoitteiseen, kun nykyisin huomiota kiinnitetään diagnoosiin.
Puolueet haluavat priorisoida
Uusi vammaispalvelulaki pyritään saamaan hyväksytyksi tällä vaalikaudella, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).
Ojala-Niemelä sanoo STT:lle, että puolueet ovat priorisoineet esitystä niin, että se saataisiin eteenpäin.
– Ilman muuta otamme sen käsiteltäväksi, että se ehtisi valmiiksi tällä vaalikaudella, Ojala-Niemelä sanoo.
Vielä tällä viikolla valiokunta ei Ojala-Niemelän mukaan ehdi käsitellä asiaa. Valiokunnan työlistalla on myös esimerkiksi saamelaiskäräjälain kiistanalainen muutos.
Esityksellä on aikapaine, sillä keskeneräiset lakihankkeet raukeavat vaalikauden päättyessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuulla olevan mietinnön pitää ehtiä eduskunnan suureen saliin viimeistään 20. helmikuuta, eli kaiken kaikkiaan valiokuntatyöhön on käytettävissä vajaa kuukausi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta siis jatkaa vielä työtään perustuslakivaliokunnan uuden kannan pohjalta. Lohi kertoo, että tämänhetkinen mietintöluonnos on poikkeuksellisesti päätetty kuitenkin jo julkistaa, jotta vammaisjärjestöt voivat kommentoida sitä.
Ministeriö auttoi muutosten teossa
Perustuslakivaliokunta kiinnitti aiemmassa lausunnossaan huomiota kolmeen isoon kokonaisuuteen.
Valiokunnan mukaan osasta lainsäädännöstä olisi jäänyt epäselväksi, millaisiin palveluihin henkilö on oikeutettu. Tätä on Lohen mukaan nyt selkeytetty. Lisäksi muutosten myötä vammainen henkilö ei automaattisesti poistuisi lain piiristä, kun hän täyttää 65 vuotta. Myös hengityshalvauspotilaita koskeva korvaus säilytetään.
Lakiesitykseen tehtiin samalla myös muita muutoksia. Niihin kuuluu päivä- ja työtoimintaan tulevien kuljetusten sekä vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitojen maksuttomuus. Tähän sote-valiokunnan demarijäsenet olivat tyytyväisiä.
Lisäksi lapsen kodin ulkopuolella asumista koskevaa pykälää on tarkennettu.
– Se tarkoittaa käytännössä lasten laitosasumisen lakkauttamista siirtymäajan puitteissa, Lohi sanoo.
Muutosten tekemisessä tuki sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriö antoi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjallisen lausunnon, jonka pohjalta valiokunta pystyi tekemään vaaditut muutokset.
Vammaispalveluiden piirissä on tällä hetkellä noin 125 000 ihmistä.