Suomalaisista 72 prosenttia sanoo seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikkaan liittyviä uutisia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Toisena 70 prosentin lukemalla tulevat tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut, selviää Uutismedian liiton teettämästä tutkimuksesta.
Eduskuntavaalien äänestyspäätöksen merkittävimmäksi tietolähteeksi nousivat painetut tai digitaaliset sanomalehdet. Niitä aikoo hyödyntää 62 prosenttia äänestämään aikovista. Toiseksi sijoittuvat tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut 57 prosentin osuudella.
Vajaa neljännes äänestäjistä aikoo hyödyntää ehdokkaiden omia verkkosivuja, puolueiden verkkosivuja ja sosiaalista mediaa äänestyspäätöksen tukena.
Joka viides hyödyntää ehdokasvalinnassa painettuja tai digitaalisia kaupunkilehtiä, radiota, aikakauslehtiä ja Googlea. Noin 15 prosenttia hakee puolestaan tukea ehdokkaiden kanssa erilaisissa tapahtumissa käytävistä keskusteluista ja postilaatikoihin jaettavista mainoksista.
Tiedotusvälineiden julkaisemia vaalikoneita uskoo kokeilevansa neljä viidestä, nuorimmista selvästi useampi kuin vanhemmista äänestäjistä.
Moni uskoo pystyvänsä erottamaan vaikuttamisyrityksen
Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo pystyvänsä itse erottamaan hyvin ulkopuolisten tahojen vaikuttamisyritykset äänestyskäyttäytymiseen eduskuntavaaleissa. Vajaa kymmenen prosenttia puolestaan epäilee taitonsa tässä suhteessa huonoiksi.
Muiden suomalaisten hyvään kykyyn erottaa vaikutusyritykset uskoo vain alle neljännes.
Haastattelututkimuksen teki IROResearch osana Tuhat suomalaista -tutkimusta 16.–23. tammikuuta. Tilastollinen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Uutismedian liitto on sanomalehtien ja kaupunkilehtien julkaisijoiden ja muiden yksityisten uutismedioiden toimialajärjestö.