Iltalehden pilapiirtäjä Ville Ranta on ehdolla vuoden journalistiksi. Muut ehdokkaat ovat Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja, Ukrainan sodasta raportoinut Katriina Pajari ja Ylen videotoimittaja Jaakko Keso.
Suuren journalistipalkinnon palkintolautakunnan mukaan Ranta on noussut viimeistään Iltalehdessä Suomen pilapiirtäjien kärkeen. Hänen satiirinsa puree ja roisi huumori on juuri sen verran yliampuvaa, että pilkka osuu maaliinsa, tiedotteessa sanotaan.
Pajarin reportaasit ovat puolestaan lautakunnan mukaan tuoneet Ukrainan sodan poikkeuksellisella tavalla lukijoiden iholle. Pajarin jutuissa yhdistyvät vahva läsnäolon tunne, kyky kohdata ihmisiä, huolellinen taustatyö ja taitava kerronta, perusteluissa sanotaan.
Keso taas saattaa olla perinteisen median seuraajille tuntematon nimi, mutta muun muassa Yle Areenan ja Youtuben puolella hänellä on uskollinen seuraajakuntansa, lautakunta sanoo.
Keso ruotii videoillaan esimerkiksi politiikkaa, kaupunkikulttuuria, yhteiskunnallisia ongelmia ja yöelämää, tiedotteessa kerrotaan. Lautakunta kuvailee Kesoa uuden sukupolven dokumentaristiksi, jonka työt kertovat tuoreella tavalla tämän vuosikymmenen ongelmista, kulttuurista ja ilmapiiristä.
Vuoden pomoksi ovat ehdolla ajankohtaismedioiden sisältöpäällikkö Eeva Sederholm A-lehdistä, uutispäällikkö Kaisa Ylhäinen Ilta-Sanomista ja politiikan toimituksen päällikkö Juha Ristamäki Iltalehdestä.
Muun muassa rytmisen voimistelun ongelmat ehdolla vuoden jutuksi
Vuoden jutuksi on muiden muassa ehdolla toimittaja Riikka Smolander-Slotten kirjoittama artikkelikokonaisuus Ylelle rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista.
Palkintolautakunnan mukaan jutut paljastivat rytmisen voimistelun piirissä valinneen nöyryyttämisen ja pelon kulttuurin. Jutut kertoivat, kuinka nuoria tyttöjä on pyritty valmentamaan huipulle ankaralla kurilla, haukkumisella ja vaatimalla heiltä painonpudottamista.
Juttujen jälkeen muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Olympiakomitea ovat vaatineet muutosta voimistelun lajikulttuuriin.
Vuoden jutuksi ovat myös ehdolla Katja Kuokkasen Työtaistelu-niminen artikkeli Helsingin Sanomiin ja Anna Pihlajaniemen työryhmineen tekemä juttu Kodin Kuvalehteen runoilija Aija Anderssonin parantumattomasta syövästä.
Taistelu byrokratiaa vastaan ja erilainen juttu kuolemasta
Kuokkasen juttu kertoi Suomessa koulutetusta mongolialaisesta sairaanhoitajasta Anudari Boldbaatarista. Hän oli jättänyt Suomen sen jälkeen, kun hänen oleskelulupansa oli hylätty väärin perustein.
Palkintolautakunta sanoo, että juttu kuvasi heikossa asemassa olevan ihmisen toivotonta taistelua byrokratiaa vastaan.
Jutun julkaisun jälkeen Maahanmuuttovirasto tunnusti Boldbaatarin tapauksen käsittelyssä olleet puutteet ja laittomuudet sekä aloitti toimet prosessien parantamiseksi. Juttu herätti myös laajaa julkista keskustelua.
Pihlajaniemen ja työryhmän Hyvä vuosi -nimisessä jutussa puolestaan seurattiin vuoden ajan parantumatonta syöpää sairastavan Anderssonin elämää.
Palkintolautakunta sanoo, että juttu oli erilainen kuin monet muut kuoleman lähestymisestä kertovat jutut. Nyyhkytarinan sijaan siinä kerrottiin Anderssonin arkisista hetkistä ja ilonaiheista.
Lautakunnan mukaan jutun koskettavuus syntyi kerronnan vähäeleisyydestä ja siitä välittyi lähestyvän kuoleman kuuluminen osaksi elämää.
Merkittävin journalismille annettava tunnustus
Suuri journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Palkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien.
Suuri journalistipalkinto myönnetään vuoden journalistille, vuoden jutulle, vuoden journalistiselle teolle, vuoden pomolle ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden alueelliselle vaikuttajalle.
Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys yhdessä useiden suomalaisten mediayhtiöiden kanssa. Voittajat palkitaan 8. maaliskuuta.