Sunnuntaisuomalainen 25 vuotta | Kilpailu aivoista kiihtyi: Väli-Suomen superyliopisto olisi jättänyt Helsinginkin häpeään
Sunnuntaisuomalainen julkaisee juhlavuotenaan uudelleen parhaita vanhoja juttujaan. Vuonna 1998 visioitiin Väli-Suomen yhteistä yliopistoa, joka jättäisi jopa Helsingin yliopiston varjoonsa. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 17.5.1998.
Suvivirsi kaikaa taas tänä keväänä kauniisti, kun noin 40 000 uutta ylioppilasta painaa pian valkolakit päähänsä. Kodeissa valmistaudutaan suureen juhlaan, sillä perheen vesan ponnistelu ylioppilaaksi on yhä monille perheille suuri kohokohta.
Ylioppilaat ovat kuitenkin vasta saavuttaneet vedenjakajan, jossa jyvät poimitaan akanoista. Pelkkä valkolakki ei takaa työtä, ja niinpä abiturientit ovat jo varhain keväällä aloittaneet preppauksen yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai alempiin opinahjoihin.
Yliopistoissa ja korkeakouluissa uutta opiskelija-ainesta tutkitaan tarkasti, sillä alati tiukentuviin tulosvaatimuksiin päästään vain lahjakkaimpien opiskelijoiden avulla. Tutkijoita ja jatko-opiskelijoita ei kasva kaikista, mutta juuri he ovat yliopistoille nyt elintärkeitä, sillä tieteellisten julkaisujen ja väitösten määrä mitataan lopulta markoissa.
Yleville yhteiskunnallisille tavoitteille saattaa olla kilpailun kurimuksessa pakko antaa huutia, kun kilpailu terävimmistä aivoista on kulissien takana kovaa ja raadollista. Yliopistot pyrkivät nyt kilvan kuorimaan kerman uusista ylioppilaista.
– Yksikin huippulahjakkuus saattaa tuottaa yliopistolle myöhemmin paljon hyvää kuten huippututkimuksia ja kansainvälistä mainetta, professori, aivotutkija Paavo Riekkinen sanoo.
Riekkinen työskentelee Kuopion yliopistossa A.I. Virtanen -instituutissa. Siellä tutkitaan molekyyli- ja solubiologiaa.
Väli-Suomen yliopistojen rehtorit vahvistavat saman. Kilpailu lahjakkuuksista on kovaa, ja se kiristyy koko ajan. Jokainen yliopisto pohtii, millä keinoilla terävimmät aivot saataisiin haarukoitua juuri omaan yliopistoon tutkijoiksi ja opettajiksi.
– Se on yksi niistä isoista kysymyksistä, Joensuun yliopiston rehtori Paavo Pelkonen tunnustaa.
Riekkisen mukaan motivoituneita, yritteliäitä ja lahjakkaita nuoria on ikäluokastaan 10–20 prosenttia.
– Amerikassa luku on korkeampi, ehkä 30–40 prosenttia, sillä siellä yritteliäisyys kuuluu kulttuuriin. Meillä Suomessakin ylempien sosiaaliluokkien lapset ovat usein yritteliäämpiä ja sitä kautta lahjakkaampia, sillä kasvuympäristö selittää noin puolet lahjakkuudesta ja oppimiskyvystä. Vain toinen puoli riippuu geeneistä, Riekkinen sanoo.
Eurooppalaiset yliopistot ovat perinteisesti keskittyneet virkamiesten kouluttamiseen. Keskiajalta lähtien yliopistoista on valmistunut pappeja ja valtion virkamiehiä.
Mutta nyt yliopistojen rooli on Euroopassa ja Suomessa murroksessa. Paisuneet yliopistot eivät enää voi olla virkamieskouluja, sillä virkakuntaa supistetaan kaikkialla.
Valtio on aina vastannut yliopistojen ylläpidosta, mutta nyt se istuttaa uusia tulosvaateita yliopistoihin. Tällä hetkellä viidennes yliopistojen koko rahoituksesta jaetaan tavoitteissa menestymisen mukaan. Viiden vuoden kuluttua tulokset ratkaisevat jo kokonaan yliopiston saaman rahamäärän.
– Nyt käydään kilpailua uusista osaajista ja tulevaisuudentekijöistä, sillä haluamme tulevaisuudessa entistä enemmän laadukasta tutkimusta, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen sanoo.
Yliopistojen rahanjaossa ratkaiseviin tuloskriteereihin räknätään muun muassa maisterin- ja tohtoritutkintoja. Mitä enemmän ja nopeammin yliopistosta tulee ulos nuoria maistereita ja tohtoreita, sitä enemmän yliopisto saa rahaa.
Yliopistot rakentavat opinnoista mahdollisimman suoria putkia, jossa kevään ylioppilaasta tulee nopeasti maisteri. Tämä on alkanut näkyä myös pääsykokeissa, joissa karsitaan kaikki vähänkin epäilyttävä aines sivuun.
Sisäänotoissa suositaan juuri ylioppilaaksi kirjoittaneita nuoria, jotka ovat pystyneet vakuuttamaan olevansa motivoituneita nopeaan opiskeluun.
Joensuun yliopiston kemian laitos houkuttelee lahjakkaimpia nuoria tarjoamalla valmiin väylän tohtorin tutkintoon. Pääsykokeiden yhteydessä tutkijatyypit pyritään seulomaan haastatteluilla, ja opinnot tähtäävät jo perustutkinnosta alkaen tohtorin hattuun.
Lahjakkaita nuoria kalastellaan yliopistoihin arvonnoilla ja ilmaisilla asunnoilla. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto arpoo Tukholman matkan kaikkien internetillä hakupaperit tilanneiden kesken.
Yliopisto uskoo, että näin se voi innostaa tietotekniikasta kiinnostuneita nuoria hakemaan vaikkapa psykologian, viestinnän tai tietotekniikan opiskelijoiksi.
– Ihmisläheinen tietotekniikka on yksi painopisteistämme, viestintäpäällikkö Anu Mustonen perustelee arvontatäkyä.
Yliopistot ovat joutuneet tyytymään opiskelijoiden houkuttelussa – ainakin vielä – halpoihin keinoihin.
Jyväskylän yliopisto arpoo Tukholman matkan kaikkien internetillä hakupaperit tilanneiden kesken.
– Televisio- tai muuhunkaan mainontaan meillä ei ole määrärahoja.
Yliopistojen pikkusisaret, ammattikorkeakoulut, ovat jo iskeneet televisiospoteilla nuorten aivojen kevätmarkkinoille.
Tekniset korkeakoulut havittelevat nuoria kykyjä vapailla opiskelupaikoilla. Matematiikan, fysiikan ja kemian kilpailujen kymmenen parasta pääsee ovista sisään ilman pääsykoetta.
– Paine siihen, että parhaat pääsevät valintakokeiden ohi, on nyt yleistymässä, rehtori Sallinen sanoo.
Yliopistot houkuttelevat lahjakkaita nuoria myös erilaisilla opiskelustipendeillä, joilla voi lähteä opintojen välillä ulkomaalaiseen yliopistoon.
Kilpailu on kovinta juuri matematiikassa ja luonnontieteissä, sillä peruskoulussa ja lukiossa näiden aineiden opetus on jäänyt humanististen oppiaineiden jalkoihin. Vain hieman kärjistäen monet matemaattiset lahjakkuudet suorastaan tukahdutetaan kielten opiskelulla, eikä matematiikasta kiinnostuneita yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Tänäkin keväänä valmistuvien ylioppilaiden enemmistö suorastaan kammoksuu matematiikalle tai tekniikalle haiskahtavia tiedekuntia.
Esimerkiksi vuosikymmenen alussa Vaasan yliopiston ekonomikoulutuksessa toteutettu idea ekonomi- ja DI-koulutuksen naittamisesta tuolloin perustettuun kaupallis-tekniseen tiedekuntaan ei ole ottanut oikein tulta. Ei siitäkään huolimatta, että kaikki tunnustavat markkinaraon juuri ekonomin ja insinöörin sekasikiöille.
– Kaupallis-tekniseen tiedekuntaan ei ole niin tiukka seula, mikä on heijastumaa nykynuorison kehnosta matemaattisesta kiinnostuksesta. Jos lukiossa ei ole harrastanut matemaattisia aineita, tällaiset vähänkin siihen suuntaan vivahtavat vaihtoehdot tahtovat pudota pois, Vaasan yliopiston vararehtori Kauko Mikkonen toteaa.
Matemaattisten lahjakkuuksien kosiskelun kovuutta kuvaa parin vuoden takainen, teknillisten korkeakoulujen järjestämä näytelmä. Korkeakoulut olivat tehneet herrassopimuksen, ettei mikään niistä heitä verkkojaan yleisille vesille. Tampereen teknillisen korkeakoulun hermot pettivät kuitenkin ensin ja se ryhtyi houkuttelemaan lahjakkuuksia lupaamalla opiskelupaikan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Muut syyttivät Tamperetta ensin välistävedosta mutta seurasivat alta aikayksikön itse perässä.
Tänään matematiikan, fysiikan, kemian ja tekniikan saloista helposti vihille pääsevien ei edes tarvitse pohtia, missä ja milloin yliopistojen pääsykokeita järjestetään. He voivat vain valita päältä parhaat.
Image-tekijät ratkaisevat yllättävän paljon paitsi opiskelijoiden suuntautumisessa, myös opiskelupaikan valinnassa. Yhtä lailla kuin kemian opiskelu ei ole trendikästä, ylipäätänsä opiskelu muualla kuin Helsingin tai Turun yliopistoissa ei monen mielestä ole laadukasta. Väite on silkkaa pötyä, mutta syrjäisten yliopistojen on vaikea taistella mielikuvia vastaan faktoilla.
Aivotutkija Paavo Riekkinen onkin huolissaan aivovuodosta. Nyt Helsingin ja Turun yliopistot kahmivat liian suuren osan lahjakkaimmista opiskelijoista.
– Lahjakkuusreservi muuttaa Väli-Suomen alueelta pois, jos mitään ei tehdä. Törmään usein luentokiertueillani Helsingissä ja Turussa nuoriin, jotka eivät ole jääneet oman alueensa yliopistoihin.
Väli-Suomen yliopistoissa on toki syytä katsoa myös peiliin. Riekkisen mukaan etelän yliopistojen vetovoiman osasyy on siinä, että nämä lahjakkaat nuoret eivät ole saaneet vastakaikua omassa ympäristössään.
– Yksikin tyttö sanoi minulle, että "tästä älystä ei ollut kuin haittaa, kun savolaiset eivät osaa kuin kadehtia", Riekkinen muistelee tapaamisiaan.
Riekkisen mukaan aivovuoto pitää nyt pysäyttää.
– Kun opetuksen laadussa käydään kilpailua, koulutusohjelmille on saatava hyvä maine ja hyvät opettajat. Väli-Suomen yliopistojen on rakennettava paljon suoria yhteyksiä maailman yliopistoihin.
Helsingin kautta ei tarvitse enää lähteä maailmalle, vaan jo nyt kaikissa Väli-Suomen yliopistoissa panostetaan kansainvälisyyteen.
Riekkisen mukaan esimerkiksi Kuopion yliopistossa on hyvät stipendijärjestelmät, joilla opiskelijamme pääsevät maailmalle.
– Ja täältä lähetetään vain parhaisiin yliopistoihin Heidelbergiin, Oxfordiin ja Harvardiin, Riekkinen kehaisee ylpeä hymy huulillaan.
Millainen olisi Väli-Suomen unelmayliopisto?
Vaasan, Jyväskylän, Joensuun ja Kuopion yliopistot ovat kukin ansainneet kannuksensa, eikä enää kukaan uskaltaudu kyseenalaistamaan niiden toimintaa. Kullakin on omat vahvuutensa ja kulttuurinsa, eikä niiden lyöttäminen yhteen sujuisi ongelmitta. Tässä tapauksessa 1+1+1+1 saattaisi olla vähemmän kuin neljä.
Ajatuksella Väli-Suomen unelmayliopistosta on kuitenkin herkullista leikitellä, varsinkin kun Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ennustaa, että tulevaisuudessa yliopistojen laatuerot kasvavat.
– Tulevaisuuden työnsaannissa tulee olemaan nykyistä suurempi merkitys sillä, mistä yliopistosta nuori valmistuu, Sallinen sanoo.
Vedimmekin Sunnuntaisuomalaisessa mutkat suoriksi ja loimme Väli-Suomen unelmayliopiston kokoamalla neljän yliopiston parhaat palaset yhteen. Tuloksena olisi superyliopisto, jonka image hakkaisi Etelä-Suomen yliopistot mennen tullen. Se olisi Suomen Harvard.
Superyliopisto ei olisi suurin, mutta taatusti kaunein. Opiskelijamäärä jäisi vajaaseen 10 000:een, kun esimerkiksi Helsingin yliopistossa se on 33 000. Tällä hetkellä Väli-Suomen neljässä yliopistossa on 25 000 opiskelijaa.
Väli-Suomen yliopisto olisi kansainvälisesti tunnettu erityisesti metsäosaamisestaan, biotekniikastaan, Alzheimer-tutkimuksestaan, psykologiastaan, ydinfysiikastaan sekä yritysten rahoitustutkimuksestaan.
Opiskelijoiden kannalta Väli-Suomen yliopistojen suurin vahvuus olisi pienuus. Opettajat ja opiskelijat tuntisivat toisensa ja opetus olisi henkilökohtaista. Tässä opetussuhteessa Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan yliopistot päihittävät nytkin Helsingin yliopiston sekä suuret amerikkalaisyliopistot.
Vaasan yliopiston ekonomikoulutus on jo näyttänyt kyntensä, ja se listataan kauppatieteessä Suomen toiseksi merkittävämmäksi. Vaasan yliopiston ekonomikoulutuksen valmistumisprosentti on maan kärkiluokkaa ja työllistymisprosenttikin erittäin hyvä.
Kun Vaasan kauppatieteilijät saisivat Väli-Suomen unelmayliopistossa muutamia tutkijan-aivoja Jyväskylän kauppatieteistä, koossa olisi Kauppakorkean jälkeen maan vahvin taloustiede.
Kaupallis-tekninen koulutus ei ole vielä oikein ottanut tulta, mutta synergiaetujen vuoksi juuri se olisi Vaasasta valittava Väli-Suomen unelmayliopistoon. Teollisuusekonomeja tarvittaisiin niin Itä-Suomen metsäosaamisen ja lääketieteen markkinointiin kuin Jyväskylän ihmistieteiden kaupallistamiseenkin.
Yliopiston monikielisyystutkimus ja Vaasan kaksikielisyys olisivat niin ikään tärkeitä voimavaroja Väli-Suomen unelmayliopistolle.
Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta on kiistatta Suomen ja jopa koko Euroopan ykkönen. Lisäksi Joensuussa tutkitaan Euroopan raja- ja reuna-alueiden yhteiskuntakehitystä ja kulttuureja. Idänkaupan tutkimusyksikön Itäinnovan ottaminen mukaan Väli-Suomen yliopistoon tekisi superyliopistosta yrityksille houkuttelevan yhteistyökumppanin.
Joensuu profiloituu myös monialaisella opettajakoulutuksellaan, erityisesti luonnontieteellisten aineiden opettajakoulutuksellaan sekä fysiikan laitoksen nanoteknologialla.
Joensuussa on myös maan ainoa ortodoksisen teologian yksikkö.
Kuopion yliopisto nostaa Väli-Suomen unelmayliopiston vahvaksi myös lääketieteessä, ympäristötieteissä, biotekniikassa, hoitotieteessä, terveystieteissä ja farmasiassa. Kuopion ympäristötiede on maan johtava kouluttaja. Suurin osa Suomen turkiseläintutkimuksesta tehdään Kuopiossa, samoin ympäristötieteiden tutkimuksesta.
Kuopion yliopisto on myös maan hoitotieteiden äiti, sillä professori Sirkka Sinkkonen on käytännössä kouluttanut muiden yliopistojen nykyiset hoitotieteet liikkeelle.
Jyväskylän yliopisto tuo Väli-Suomen unelmayliopistoon laaja-alaisuutta. Jyväskylän yliopistossa on vanhan sivistysyliopiston perusluonne modernisoituna. Sieltä löytyvät humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja luonnontieteelliset aineet. Jyväskylä on perinteisesti ollut maan johtava kasvatustieteilijöiden yliopisto. Myös psykologia on Jyväskylässä erittäin vahva.
Jyväskylä toisi Väli-Suomen unelmayliopistoon myös liikuntatieteet. Jyväskylä on maan ainoa liikunnanopettajien ja valmentajien kouluttaja. Jyväskylän vahvuuksiin kuuluvat myös ydinfysiikka ja viestintä.
Väli-Suomen unelmayliopisto on olemassa vain paperilla, mutta yliopistojen verkottuminen on viime vuosina ollut nopeaa. Itä-Suomen yliopistot (Joensuu, Kuopio ja Lappeenranta) arvioittavat opetustaan yhdessä. Vaasan yliopisto hakee tekniikkaosaamista Teknillisestä korkeakoulusta Espoosta. Mutta voitaisiinko Suomessa tehdä suuri yliopistofuusio, opetusministeri Olli-Pekka Heinonen?
– Opetuksen laadun osalta – joka on tärkein kysymys – en usko sitä kautta saatavan sellaista lisähyötyä, jota ei tiiviillä verkottumisella ja yhteistyöllä kyetä saavuttamaan. Tässä yhteistyön tiivistämisessäkin on vielä paljon tehtävää ennen kuin sen hyödyt on maksimoitu, Heinonen toteaa.
Viikonvaihdetoimitus Sunnuntaisuomalainen täytti 25 vuotta tammikuussa 2023. Vuosipäivän kunniaksi julkaisemme kevään aikana uudelleen parhaita juttuja vuoden varrelta.
Lue aiemmin julkaistu juhlajuttu: