Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"KC:lta loppuu ukot elokuussa" – sähköposti paljastaa, kuinka Konecranesin toimihenkilöt yrittivät masinoida joukkoirtisanoutumista ja havittelivat asentajia kilpailevalle yhtiölle

Nostolaitevalmistaja Konecranesiin kohdistuneen epäillyn yrityssalaisuuden rikkomisen taustalla vaikuttaa olleen työntekijöiden masinoima joukkoirtisanoutuminen ja suunnitelma yhtiön asiakkaiden saamisesta kilpailevalle pörssiyhtiölle.

Asia käy ilmi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksestä Konecranesin tekemään turvaamistoimihakemukseen. Keskusrikospoliisin (KRP) tutkinta asiassa on kesken. Käräjäoikeuden päätös koskee hakemusasiaa. Se ei ota kantaa siihen, onko asiassa tapahtunut rikos vai ei.

Konecranes on nimennyt vastaajiksi 13 yhtiössä toimihenkilöinä tai ylempinä toimihenkilöinä työskennellyttä ihmistä. He kaikki ovat mukana sähköpostikirjeenvaihdossa, jonka yhtiö on esittänyt todisteena epäillystä salahankkeesta.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan joukko järjesti kesällä 2022 eri kaupungeissa tilaisuuksia, joissa Konecranesin asentajia houkuteltiin vaihtamaan työpaikkaa. Sähköpostin perusteella asentajille oli tarkoitus antaa valmiiksi täytetty, irtisanoutumispäivän sisältävä irtisanomislomake ja uusi työsopimus kilpailevan yhtiön kanssa.

Kaikki 13 turvaamistoimihakemuksen vastaajaa löytyivät vielä tammikuussa kilpailevan pörssiyhtiön henkilöstöluettelosta. Sen jälkeen kun STT pyysi kommenttia yhtiöstä, lähes kaikki nimet katosivat sivuilta.

Asentajien irtisanoutuminen oli sähköpostin perusteella tarkoitus toteuttaa samoihin aikoihin toimihenkilöiden kanssa. Sähköpostissa spekuloitiin sillä, kuinka suunnitelman toteutuminen aiheuttaisi Konecranesille haittaa.

– Saamme kuitenkin hyödynnettyä kesän momentumin ja painetta asiakkaille sopimuksen tekoon, koska KC:lta loppuu ukot elokuussa, sähköpostissa kirjoitettiin.

– Lisäksi KC saattaa sählätä myös niin, että joiltakin asentajiltakin loppuu työvelvoite tai asentajat kypsyy – –. Anyways ongelmia tulee ja asiakkaan paha olo kulminoituu tästä KC:n suuntaan.

Sähköpostissa on kiitelty kaikista kaupungeista saaduista asentajien palkkalistoista sekä selostettu "hallitukselta" saatua palautetta suunnitelman aikataulusta.

– Hallitukselta tuli vihreää valoa! Voidaan edetä! Full speed ahead! sähköpostissa kirjoitetaan.

Oikeus: Todennäköisellä varmuudella hyvän tavan vastainen kilpailuteko

Käräjäoikeuden mukaan joukkoirtisanoutumishanke ei onnistunut. Se kuitenkin katsoi kaikkien 13 vastaajan valmistelleen Konecranesilla työskennellessään kilpailevaa liiketoimintaa, mikä on vastoin lakia ja työ- ja erillissopimuksissa säädettyjä velvollisuuksia.

Sähköposti osoittaa oikeuden mukaan, että vastaajat mitä ilmeisimmin hankkivat Konecranesin liikesalaisuuksina pidettäviä asentajien palkkatietoja ja että heidän tarkoituksenaan oli hyödyntää yhtiön asiakastietoja kilpailevaan liiketoimintaan siirtymisessä.

– Suunnitelman konkreettisuudesta osoituksena toimii sähköpostista ilmenevät tiedot jo käydyistä neuvotteluista toisen yhtiön hallituksen kanssa sekä varsin pitkälle edennyt suunnitelma kilpailevasta toiminnasta ja siihen siirtymisestä aikatauluineen, käräjäoikeus toteaa.

Oikeus katsoo, että toimintaa ei voi pitää hyväksyttävänä. Sen mukaan vastaajat todennäköisesti tavoittelivat taloudellista hyötyä Konecranesin lamauttamisen kustannuksella ja Konecranesin vahingoittamista.

– (Toimintaa) voidaan tässä vaiheessa arvioida todennäköisellä varmuudella hyvän tavan vastaisina kilpailutekoina, käräjäoikeus toteaa.

"Olen osallistunut esimieheni järjestämään tilaisuuteen..."

Käräjäoikeuden todisteena on lomakkeita, joiden alussa sanotaan: Olen osallistunut torstaina 9.6. esimieheni järjestämään tilaisuuteen, jossa esimieheni on yrittänyt rekrytoida minua Viafin Servicen palvelukseen. Tekstin alla on lista allekirjoituksia. Oikeudelle toimitettujen asiakirjojen mukaan infotilaisuuksia pidettiin Lahdessa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Vaasassa, Turussa, Pirkkalassa, Kotkassa ja Helsingissä.

Kaikki 13 vastaajaa kiistivät oikeudelle, että olisivat houkutelleet asentajia irtisanoutumaan. Heidän mukaansa tapaamisten tarkoitus oli informoida alaisia työpaikan vaihdosta.

– Vastaajat ovat ymmärtäneet, että osa asentajista saattaisi näiden vapaamuotoisten tilaisuuksien yhteydessä tiedustella mahdollisesti avautuvia työpaikkoja. Asentajille on tässä yhteydessä kerrottu, että vastaajat eivät tiedä tulevista rekrytoinneista, sanotaan vastaajien käräjäoikeuteen toimittamassa vastauksessa.

Oikeus piti kiistoa epäuskottavana.

– Näyttö hakijan (Konecranesin) väittämästä työntekijöiden houkuttelusta on siinä määrin vahva, ettei asiassa ole katsottava olevan merkitystä sillä seikalla, vaikka vastaajat eivät olisikaan väittämällään tavalla olleet sellaisessa asemassa, että he voisivat asemansa perusteella päättää kilpailevaan yritykseen otettavista uusista työntekijöistä.

Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että 13 toimihenkilöä olisi ollut kukin tahoillaan vaihtamassa työpaikkaa samanaikaisesti. Pikemminkin kyse oli oikeuden mukaan yksissä tuumin organisoidusta kilpailevaan toimintaan siirtymisen valmistelusta.

– Asiassa on ollut siten hakijan väittämin tavoin kaikkien vastaajien osalta todennäköisellä varmuudella toteen näytetty vastaajien kilpailukieltoa koskevan velvollisuuden rikkominen vaadeoikeuden perustavin tavoin.

Viafinin toimitusjohtaja: En voi kommentoida yksityishenkilöitä koskevia asioita

Kaikki 13 työskentelivät vielä kesällä sähköpostin lähetyksen ja asentajainfojen aikaan Konecranesilla. Heidän työsuhteensa päättyivät yhtiössä viimeistään syksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki siirtyivät pörssiyhtiö Viafin Servicen tytäryhtiön palvelukseen, mikä käy ilmi heidän käräjäoikeudelle toimittamastaan vastauksesta.

Teollisuuden kunnossapitoa tekevän Viafin Servicen vt. toimitusjohtaja Patrik Hämälä sanoo, ettei voi kommentoida asiaa, koska kyse on yksityishenkilöistä eikä Viafin ole osapuolena turvaamistoimiasiassa. Hän sanoo, ettei hänen tietoonsa ole tullut, että Konecranesissa työskennelleet henkilöt olisivat houkutelleet sen työntekijöitä Viafiniin.

– Minun tietooni ei ole tullut, että tällaisia kampanjoita olisi ollut, Hämälä sanoi STT:lle.

KRP ei hänen mukaansa ole ollut yhteydessä Viafiniin.

Oikeuden päätöksessä ei suoraan kerrota, mitä hallitusta neuvotteluihin osallistuneella "toisen yhtiön hallituksella" tarkoitetaan. Päätöksessä ei kuitenkaan mainita muita yhtiöitä kuin Viafin ja sen tytäryhtiö. Lisäksi Konecranesin hakemuksessa kiellettäväksi vaaditulla kilpailevalla toiminnalla tarkoitetaan mainittuja.

Hämälä sanoo, ettei tiedä, tarkoittaako käräjäoikeus Viafinin tai sen tytäryhtiön hallitusta.

Olisitko tietoinen, jos kyse olisi jommastakummasta?

– Asiat, joita käyt läpi, koskevat yksityishenkilöitä. En voi ottaa niihin kantaa yhtiönä, Hämälä vastasi STT:lle.

Vastaajien nimet löytyivät tammikuussa Viafin Service Oyj:n kokonaan omistaman, toukokuussa perustetun Viafin Production Machine Service Oy:n kohdalta. Hämälä nimitettiin kesällä kyseisen yhtiön hallituksen jäseneksi. Hän ei kommentoi, miksi lähes jokaisen turvaamistoimihakemuksessa vastaajana olevan henkilön nimet on tammikuun aikana poistettu nettisivuilta.

– En pysty ottamaan kantaa tuohon, onko poistettu vai eikö ole.

– Vastaukseni on, että minkä me koemme ajankohtaiseksi tiedoksi, on meidän nettisivuillamme.

Onko heidät irtisanottu?

– Käsitykseni mukaan GDPR ei anna tuollaisiin asioihin vastata.

STT tarjosi Hämälälle vielä mahdollisuutta kommentoida, mutta hän ei enää palannut asiaan. STT pyysi kommenttia myös Mika Riekkolalta, joka oli Viafin Servicen toimitusjohtaja viime vuoden lopulle asti ja toimii tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana. Riekkola sanoi, että kommentointivastuu on vt. toimitusjohtajalla.

KRP tutkii epäiltyä yrityssalaisuuden rikkomista

STT uutisoi tammikuussa KRP:n tutkivan asiassa epäiltyä yrityssalaisuuden rikkomista ja luottamusaseman väärinkäyttöä. Konecranesista kerrottiin tuolloin, että epäily väärinkäytöksestä heräsi yhtiön sisällä viime kesänä. Konecranes ei halua kommentoida, miten epäillyn salahankkeen paljastanut sähköposti päätyi sen tietoon.

Käräjäoikeuden julkisten tietojen perusteella rikoksesta epäiltyjä on ainakin kaksi. KRP:n tutkinnanjohtaja sanoi STT:lle tammikuussa, että heidän lisäkseen asiaan liittyy myös muita ihmisiä, joiden mahdollista osallisuutta selvitetään.

Vastaajien käräjäoikeuteen toimittaman vastauksen mukaan poliisi oli jo syksyllä kuullut osaa heistä.

– Vastaajilla ei ole tietoa, missä vaiheessa tutkinta on käynnistetty, mutta vastaajia on ollut poliisin kuultavana syyskuun 2022 alussa.

Konecranes valmistaa nostolaitteita konepaja- ja prosessiteollisuudelle, telakakoille, satamiin ja terminaaleihin. Yhtiö kertoo kotisivuillaan, että sillä on noin 16 500 työntekijää 50 eri maassa. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna vajaat 3,4 miljardia euroa.

Viafin Service ei ole vielä julkaissut viime vuoden tilinpäätöstään. Vuonna 2021 liikevaihto oli yli 62 miljoonaa euroa. Viafin on vastannut esimerkiksi asennuksista suomalaisilla LNG-terminaaleilla Haminassa, Porissa ja Torniossa.