Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin mukaan kahdenväliset suhteet Suomeen eivät ole kärsineet spekuloinneista, joiden mukaan Suomi saattaisi liittyä Natoon ennen Ruotsia. Billström ja häntä Suomessa isännöinyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vakuuttivat lehdistötilaisuudessa, että maat työskentelevät yhä yhtäaikaisen Natoon liittymisen puolesta.
– Suomen ja Ruotsin ystävyys tulee säilymään tulevina vuosina, siitä olen aivan vakuuttunut, Billström sanoi Espoon Hanasaaressa tiistaina.
Billström ei pitänyt sopivana arvioida Suomen mahdollista aikaisempaa aikataulua, mutta sanoi Ruotsin kunnioittavan sitä, että Natoon liittyminen on lopulta kunkin maan kansallinen päätös. Sekä Billström että Haavisto sanoivat pitävänsä ensi heinäkuun Nato-huippukokousta Vilnassa tärkeänä virstanpylväänä molempien maiden jäsenyyksien toteutumiselle.
Ulkoministerit eivät tuntuneet kaipaavan Naton puolelta mitään uusia avauksia jumin helpottamiseksi, vaan totesivat saaneensa siltä suunnalta täyden tuen hakemuksilleen.
– Olemme saaneet paljon tukea Nato-jäsenyytemme ratifioineilta mailta, ei vain nopean ratifioinnin muodossa vaan myös julkisina ja ei niin julkisina viesteinä Turkin suuntaan, Haavisto lisäsi.
Billström korosti, ettei Turkin, Ruotsin ja Suomen yhteisymmärryspöytäkirjassa ole enää jäljellä mitään avointa kohtaa toteutettavaksi.
– Olemme nyt pisteessä, jossa Turkin parlamentin on aika aloittaa ratifiointiprosessi, Billström sanoi.
Ruotsin ulkoministerillä oli lyhyt vastaus siihen, mitä hän on oppinut jäsenyysprosessisista:
– Kärsivällisyyttä.
Presidentti Sauli Niinistö toisti tiistaina, että Suomen tavoitteena on mahdollisimman nopea hyväksyntä Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa.
Suomi, Saksa ja Puola neuvottelevat Leopardeista
Ruotsi ja Suomi ovat antaneet Ukrainalle useita sotilaallisia apupaketteja, ja ulkoministereiden mukaan lisäavulle on todennäköisesti tarvetta niin molemmista maista kuin laajemmin EU:sta. Haavisto kertoi Suomen käyvän parhaillaan kahdenvälisiä neuvotteluja Puolan ja Saksan kanssa Leopard 2- taistelupanssarivaunuista.
– En halua kommentoida niitä tarkemmin, mutta keskustelut jatkuvat, Haavisto sanoi.
Billström totesi myös Ruotsin haluavan olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä taistelupanssareiden toimittamiseksi Ukrainaan. Hänen mukaansa Ukrainan kaikenlaisen tukemisen jatkaminen on välttämätöntä.
Haavisto muistutti tässä yhteydessä, että Leopardien saamisessa Ukrainan käyttöön menee aikaa, kun taas esimerkiksi Suomen tähän saakka antama sotilasapu on ollut ukrainalaisten hyödynnettävissä heti.
Venäjän voitto ei voi tulla kyseeseen
Sotatilanne Ukrainassa on jämähtänyt viime aikoina enemmän tai vähemmän paikalleen eikä ole kääntynyt selvästi kummankaan osapuolen eduksi. Billströmin mukaan on kuitenkin aivan selvää, että Venäjän voitto sodassa ei voi tulla missään tapauksessa kyseeseen.
– Sitä ei voida sallia, koska se merkitsisi sen hyväksymistä, että valtioilla on oikeus loukata toisten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Sehän oli alun perin syy tämän sodan syttymiselle Venäjän Ukrainalle esittämien uhkavaatimusten muodossa, Billström muistutti.
Haavisto kaipasi omasta puolestaan lisää huomiota myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kymmenkohtaiselle rauhansuunnitelmalle, jonka ehdot ovat Ukrainan laatimat. Siinäkin miehitettyjen alueiden vapauttaminen on ensisijaista, mutta joitain suunnitelmien osia, kuten ydinturvallisuutta, voidaan jo toteuttaa muun muassa Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n toimesta. Haaviston mukaan on tärkeää tukea myös tällaista työtä.
Molemmat ulkoministerit toistivat lehdistötilaisuudessa osanottonsa Turkille ja Syyrialle tuhoisan maanjäristyksen johdosta ja lupasivat apua. Murhenäytelmän sivuvaikutuksena Billström ja Haavisto olivat olleet pitkästä aikaa puhelinyhteydessä turkkilaisen kollegansa Mevlüt Cavusoglun kanssa, mutta Nato-asioista ei näissä keskusteluissa luonnollisestikaan puhuttu.