Tyypin 1 diabeteksen yleistyminen lapsilla koronapandemian aikana ei todennäköisesti ole johtunut itse koronaviruksesta. Asia ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus nousi lapsilla Suomessa noin kuudenneksella pandemian ensimmäisen puolentoista vuoden aikana.
Tarkalleen tutkimuksessa tarkasteltiin ajanjaksoa maaliskuun 2020 alusta elokuun 2021 loppuun.
Tänä aikana yhteensä 785 alle 15-vuotiasta lasta sairastui Suomessa tyypin 1 diabetekseen. Tieto perustuu Suomen lasten diabetesrekisterin aineistoon, joka kattaa tiedot yli 90 prosentista diabetekseen vastasairastuneista.
Tutkimuksessa kuitenkin vain alle prosentilla diabetekseen sairastuneista lapsista havaittiin koronaviruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta taudista.
Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kasvu pandemian alussa ei todennäköisesti johtunut koronaviruksen suorasta vaikutuksesta.
Vähemmän altistumista mikrobeille ja infektioille
Tutkijat arvelevat, että tapausmäärien kasvu saattaa itse viruksen sijaan liittyä pandemia-ajan yhteiskunnan sulkutilaan ja siitä johtuneeseen sosiaaliseen eristäytymiseen.
Tutkimusta johtanut professori Mikael Knip viittaa niin sanottuun biodiversiteettihypoteesiin.
– Sen mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta, Knip sanoo yliopiston tiedotteessa.
– Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden tutkimusryhmän kanssa. Vapalahden mukaan tutkimusta tulee jatkaa.
– On selvitettävä, mitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudelle on tapahtunut sen jälkeen, kun yhteiskunta avattiin kesällä 2021 ja koronainfektiot lisääntyivät väestössä, Vapalahti sanoo tiedotteessa.