Euroopan keskuspankki ei vaikuta perääntyvän korkopolitiikastaan ja katsoo sen purevan inflaatioon, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.). Marinin mukaan energian korkea hinta ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat aiheuttaneet kuitenkin sen, että inflaatio ei taitu ilman jäsenmaiden toimia energiatarjonnan lisäämiseksi.
Marin kommentoi asiaa perjantaina poliittisten johtajien eurohuippukokouksen jälkeen Brysselissä. Kokouksessa kuultiin muun muassa Euroopan keskuspankin pääjohtajaa Christine Lagardea.
– Jäsenmaiden suunnalta tulee myös huolta siitä, että miten kaikki tämä yhdessä – niin korkea energian hinta, asumisen kalleus, ruuan hinta ja sitten nämä koronnostot – vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään, Marin sanoi.
Marin kertoi myös itse jakavansa huolen. Hän arvioi kuitenkin keskuspankin pysyvän johdonmukaisena.
– En osaa tietenkään ennakoida tai tiedä sitä, millä tavalla korkoja mahdollisesti nostetaan tulevaisuudessa. Ehkäpä nämä suurimmat koronnostot on nyt nähty, mutta ymmärtääkseni tilanne on kuitenkin se, että tätä politiikkaa tullaan jatkamaan.
Moniongelmainen talous tilanne
Marin katsoo, että taloudessa on samanaikaisesti monia ongelmia, joita pitäisi taklata.
– Me emme ole taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, että meillä olisi ylikuumentunut talous, jota sitten koronnostoilla pystyttäisiin hillitsemään ja saamaan inflaatio sitä kautta kuriin. Vaan samaan aikaan meillä on haasteena tämä energiasiirtymä. Ja tarvitsemme investointeja, tarvitsemme myös kansalaisten tukea tässä tilanteessa.
Marinin mukaan avokätiseen talouspolitiikkaan ei ole tässä tilanteessa mahdollisuutta, mutta samaan aikaan täytyy saada myös investointeja ja huolehtia Euroopan kilpailukyvystä.
Kilpailukykyä suomalaiseen makuun
Varsinainen EU:n poliittisten johtajien huippukokous päätyi jo torstaina myöhäisillasta Suomen aikaa. Pääteemoina olivat Ukraina ja Venäjä sekä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky.
Huoli koskee sitä, miten EU pärjää kauppasodan partaalla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Suomi on viestinyt ahkerasti, että nopeista hätäratkaisuista pitäisi siirtyä kohti rakenteellisempia keinoja, joilla Euroopan kilpailukykyä voisi vahvistaa. Suomen ajatuksen voi tiivistää siihen, että protektionismilla, valtiontukisääntöjen hölläämisellä ja eurooppalaisella yhteisvelalla ei ratkaista ongelmia pitkäaikaisesti.
Näkemystään pidempien ja rakenteellisten keinojen huomioimisesta Suomi on viestinyt muun muassa yhdeksän muun maan kanssa allekirjoittamallaan kirjeellä.
Kokouksen lopputulokset summaavissa päätelmissä huomioitiin muun muassa sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen, rajat ylittävän rahoituksen joustavoittaminen, digitalisaatio, taitopohjan kasvattaminen ja kiertotalouden edistäminen, joten ainakin paperilla toive toteutui.
Marinille huippukokous saattaa olla viimeinen, jos kansalaisilta ei tule eduskuntavaaleissa jatkomandaattia pääministeriksi.
– Tietenkin nämä vuodet ovat olleet kriisien värittämiä. Me olemme joutuneet keskustelemaan ja käsittelemään hyvin vaikeita kysymyksiä alkaen pandemiasta, sodasta, energiakriisistä. Eli kyllä hyvin poikkeuksellisia aikoja myös Eurooppa-neuvostossa on eletty viimeiset vuodet.
Hän arvioi, että EU on kuitenkin myös kehittynyt kriisivuosina.
Marin arvioi Lagarden viestiä rauhoittavaksi
Marin luonnehti Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden viestistä pankkien tilanteesta rauhoittavaksi.
Kokous järjestettiin tilanteessa, jossa kolme pankkia on romahtanut Yhdysvalloissa lyhyessä ajassa. Viime viikon sunnuntaina Euroopassa kuultiin kriisipankki Credit Suissen myynnistä sveitsiläiselle UBS-pankille.
Marin ennakoi, että keskuspankilta tuskin nähdään äkkitoimia.
– Tietenkin pankkien tilannettakin käsiteltiin. Meillä on tällainen epävakaa tilanne, mutta mihinkään paniikkijarrutuksiin tai paniikkitoimiin ei ole syytä, hän sanoi.
Marinin mukaan on ymmärrettävää, että heilahteluja nähdään, koska tilanne on monella tavalla epävarma.
– Kuitenkin Euroopan keskuspankin viesti oli hyvin johdonmukainen suhteessa siihen, mitä he ovat aiemmin sanoneet. En usko, että mitään kovin suuria äkkiliikkeitä nyt ainakaan lyhyellä tähtäimellä on tulossa.
Lagarde itse ei pitänyt lehdistötilaisuutta kokouksen jälkeen.
Kolme ohjenuoraa euroalueelle
Eurohuippukokouksen lopputuloksena oli kolmikohtainen ohjenuora euroalueelle.
Julkilausumassa todetaan ensin, että korkeasta inflaatiosta ja energian hinnoista huolimatta tähän vuoteen päädyttiin odotettua paremmassa taloustilanteessa.
Toinen kohta käsittelee niin sanottua talouden ohjauskehystä. Siinä tosin todetaan vain, että ohjauskehys on keskeinen tukipylväs talous- ja rahaliitossa.
Ohjauskehystä on jo muissa EU-elimissä alettu lähestyä niin, että velkakestävyyttä haluttaisiin suitsia kansallisesti räätälöidyillä suunnitelmilla. Silti roskakoriin ei nykytiedoilla haluta heittää myöskään vanhoja sääntöjä valtioiden maksimissaan 60 prosentin velan suhteesta bruttokansantuotteeseen ja kolmen prosentin budjettialijäämästä.
Julkilausuman viimeinen viesti koskee pääomamarkkina- ja pankkiunioneja.
Haluna on, että pääomalle olisi todelliset yhteismarkkinat EU:ssa, mikä vauhdittaisi investointeja.
Pankkiunioni perustettiin yhdentämään EU-alueen pankkijärjestelmää sekä lisäämään rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa. Poliittiset johtajat kehottavat jatkamaan työtä sen viimeistelemiseksi.